Omassa kodissa kaiken ikää

Uusissa rakennuksissa liikkumisen esteettömyys on melko helppo toteuttaa. Jos talo on kuitenkin rakennettu jo vaikkapa 1960-luvulla, asia on aivan toinen. SATO ja Diakonissalaitos ovat tutkineet asiaa ja kehittäneet uuden, esteettömän asumismallin, johon liittyy myös hoivapalveluita. Se on otettu käyttöön Helsingin Pajamäessä.

"Vanhoissa taloissa isoin kysymys on aina hissi. Toisiin se pystytään toteuttamaan helpommin, toisiin hankalammin", kiteyttää SATOkoti Oy:n toimialajohtaja Tuula Entelä. "Pajamäentien osalta hissien toteuttaminen oli aika haasteellista, koska niitä ei pystytty sijoittamaan aivan suoraan porrashuoneeseen, vaan sen ympärillä sijaitsevia asuntoja oli muutettava aika lailla."

Pirkko ja Paavo Pietilälle hissi merkitsi olennaista parannusta liikkumiseen. Paavo Pietilän aikoinaan haavoittuneet jalat olivat aiheuttaneet lisääntyviä hankaluuksia, eikä Pirkko Pietilällekään kauppakassien kantaminen yläkerroksiin ollut enää yhtä helppoa kuin aikaisemmin. Hissi saa molemmilta ylitsevuotavaa kiitosta, vaikka eteneekin vakaan rauhallisesti.

"Onhan se Hämeen Hitain lajissaan", Pirkko Pietilä nauraa. "Mutta mikäs siinä, vanhakin ehtii hyvin mukaan!"

Myös asuntojen sisällä toteutettiin monenlaisia muutoksia. Esimerkiksi kynnyksiä madallettiin, pesutiloihin asennettiin käsijohteita ja keittiöön turvaliesi, joka osaa itse katkaista sähkönsä tietyn varoajan kuluttua. Mutta parannushankkeen valintaan vaikuttivat muutkin tekijät kuin itse rakennus ja sen kunto ja varustetaso.

"Yksi hyvin tärkeä asia oli se, että talo sijaitsee lähellä Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n tarjontaa (Kotikallion toimintakeskusta), josta pystytään tuomaan asukkaille palveluja", Entelä kertoo.

Toisaalta asukkaat voivat mennä myös itse lyhyen etäisyyden päässä sijaitsevaan keskukseen hyödyntämään sen tarjontaa. Pietilät hyödyntävät tätä mahdollisuutta lähes päivittäin. Ruoka on heidän mukaansa erittäin hyvää, ja ajan mittaan on muodostunut oma vakiopöytäseurue, joka panee maailman asiat kuntoon keskustelujen puitteissa.

"Kun ikääntyvät ihmiset muuttavat senioriasuntoihin, palvelun tarvetta ei yleensä vielä silloin juurikaan ole - asukkaat ovat hyväkuntoisia toimintakykyisiä ja aktiivisia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mitään tuen tarvetta olisi, sillä palvelun tarve voi iskeä aika yllättäen. Silloin kun tarve iskee, niistä on aika vaikea saada tietoa ja niiden yhteen sovittaminen voi osoittautua hyvinkin hankalaksi", muistuttaa kotihoidonjohtaja Lauri Lehto Diakonissalaitokselta.

"Lisäksi yksinäisyys lisääntyy ikääntymisen myötä, minkä on todettu johtavan masentumiseen ja eristäytyneisyyteen - ja se taas johtaa edelleen palveluiden lisätarpeeseen toimintakyvyn heiketessä. Näitä asioita pyrimme tässä ehkäisemään ennalta tarjoamalla asukkaille turvaa ja jatkuvaa tukea ja ohjausta", Lehto kertoo.

Hyvän asumisen tarkastajan yhteenveto:

Ihmiset haluavat asua ikääntyessäänkin mahdollisimman pitkään kotonaan itsenäisesti ja tavata ihmisiä kotonaan. Tähän kaikilla pitäisi olla yhtäläinen oikeus. Aina ei tarvitse rakentaa uutta, vaan voidaan hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa - kunhan ymmärretään ihmisten tarpeet ja tarjotaan kokonaisratkaisua siihen perustuen.

(JKA 3.3.2006)

Lue myös:

    Uusimmat