Olympialaisten kustannukset kasvaneet karmaisevalla tavalla – muistatko mitkä kisat floppasivat pahiten?

Milano valittiin vastikään vuoden 2026 talviolympialaisten järjestäjäksi. Se voitti Tukholman äänin 47-34. Historian saatossa olympialaisten kustannukset ovat nousseet pilviin. MTV Urheilu summasi yhteen olympialaisten kokonaiskustannuskuluja. Summat on ilmoitettu nykyeuroissa.

Vuosien saatossa kustannukset ovat kasvaneet pilviin ja usein järjestäjät ovat jääneet merkittävällä tavalla tappiolle. Alkuun arvioitu budjetti on pahimmissa tapauksissa moninkertaistunut. Massiivisten kulujen lisäksi toinen huolenaihe on kisapaikkojen jääminen täysin käyttämättä kisojen jälkeen.

Parhain esimerkki tai huonoin tässä tapauksessa on Ateenan vuoden 2004 olympialaiset. Lopullisiksi kustannuksiksi arvioitiin 14 miljardia euroa. Kisat jäivät lopulta melkein yhtä paljon tappiolle ja peräti 22 kisapaikasta 21 jäi täysin tyhjän pantiksi. Olympialaisten on arvioitu olleen edesauttamassa suurelta osalta Kreikan talouskriisiä.

Ateenan lisäksi myös Montrealin vuoden 1976 kesäolympialaiset ja Sydneyn vastaavat vuonna 2000 jäivät suuresti tappiolle. Montrealin kisojen tappioita paikattiin erityisellä tupakkaverolla ja on arvioitu, että tappioiden paikkaamiseen kului peräti 30 vuotta. Alkuperäinen budjetti lähes seitsenkertaistui. Sydneyssä alkuperäinen budjetti kasvoi enemmän kuin kaksinkertaisesti. Molemmissa kisoissa tappiot olivat miljardiluokkaa. Myös Naganon 1998 talviolympialaiset ovat tietyllä tapaa kyseenalaiset, sillä kisajärjestäjien johtoportaan Sumikazu Yamaguchi oli käskenyt polttaa asiakirjat koskien kisojen kuluja.

Olympiakisoissa on myös nähty positiivisen tuloksen tehneitä tapahtumia. Onnistuneimmat kisat tällä saralla ovat olleet peräjälkeen järjestetyt Los Angelesin ja Soulin olympialaiset. Molemmat ylsivät satojen miljoonien tuottoihin. Los Angelesissä järjestetyt kisat olivat historialliset, sillä olympialaiset tuottivat voittoa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1932. Soulin olympialaiset toimivat puolestaan suurena buustina Etelä-Korean taloudelle.

Pieneltä osaltaan olympialaisten kustannusrakennetta selittää se, että urheilijoiden ja kilpailujen määrä on kasvanut vuosien varrella. Tällä on kuitenkin hyvin pieni vaikutus. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kustannukset ovat räjähtäneet pilviin. Pekingin kesäolympialaiset vuonna 2008 antoivat täysin uuden kuvan kisoihin käytetylle rahalle. Budjetti kasvoi arvioidusta yli kaksinkertaisesti vajaaseen 40 miljardiin euroon.

Neljä vuotta myöhemmin Lontoossa kokonaiskustannukset putosivat merkittävästi, mutta lopullinen käyttösumma lähes nelinkertaistui vajaaseen 16 miljardiin euroon. Sotshin 2014 talviolympialaiset olivat kaikkien huulilla, eikä pelkästään itse urheilun takia. Budjetti viisinkertaistui alkuperäisesti noin 45 miljardiin euroon.

Tuoreimmissa kesäolympialaisissa, Riossa vuonna 2016 kokonaiskustannukset kasvoivat melkein 18 miljardiin euroon. Pyeonchangissa viime vuonna nähtiin toistamiseen sama kaava. Etelä-Korean järjestämät kisat tuottivat jälleen voittoa, vaikkakin summa jäi reilusti pienemmäksi kuin Soulissa 1988. Pyeonchangin olympialaiset maksoivat 11,5 miljardia euroa ja tuottivat voittoa noin 50 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna järjestettävien Tokion kesäolympialaisten hinnaksi on arvioitu seitsemänkertainen summa alkuperäiseen budjettiin verrattuna. Olympialaisten on arvioitu maksavan reilut 6 miljardia euroa.

Lähteet: Council on Foreign Relations, CNBC, The Guardian

Lue myös:

    Uusimmat