Mainos

Olympialaisten historia

Antiikin Olympian kisoista inspiraationsa saaneiden modernien olympiakisojen historia ulottuu vuoteen 1896.

Ateena 1896

Huhtikuussa 1896 järjestettiin ensimmäiset olympiakisat vuonna 1984 perustetun Kansainvälisen Olympiakomitean alaisuudessa. Päänäyttämönä toimi antiikin aikana rakennettu ja kisoja varten kunnostettu Panathinaiko-stadion.

USA:n James Connolly voitti kolmiloikan ja samalla hänestä tuli nykyajan olympiakisojen ensimmäinen voittaja. Yhdysvallat hallitsi yleisurheilua, Saksa voimistelua ja Ranska pyöräilyä, Kreikka oli miekkailun ja ammunnan menestynein maa. Tanskalaisesta painonnostajasta Viggo Jensenistä tuli ensimmäinen pohjoismaalainen olympiavoittaja.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat117220
Kreikka10181947
Saksa65213

Pariisi 1900

Toisen olympiadin kisat järjestettiin Pariisin maailmannäyttelyn yhteydessä. Järjestely jätti olympiakisat sivurooliin. Kisaohjelmaan kuului elävien kyyhkysten ammunnan kaltaisia erikoisuuksia, joiden virallisuus olympialajina jäi tulkinnanvaraiseksi.

Naiset kilpailivat olympiadebyytissään tenniksessä ja golfissa. USA:n Alvin Kraenzlein voitti yleisurheilussa ennätykselliset neljä henkilökohtaista kultaa. Suomi ei ollut vieläkään mukana, kun taas tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset ylsivät mitaleille.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Ranska264134101
Yhdysvallat19144447
Iso-Britannia156930

St. Louis 1904

Toiset maailmannäyttelyn yhteydessä järjestetyt olympiakisat jäivät lähes yksinomaan Yhdysvaltoja edustavien tai siellä asuvien urheilijoiden mittelöksi. Sanaa olympia ei Pariisin maailmannäyttelyn 1900 yhteydessä ollut juuri esiintynyt, mutta St. Louisin kaikki kisailut olivat ”olympiakilpailuja”. Maratonjuoksussa koettiin skandaali, kun ensimmäisenä maaliin saapunut Fred Lorz olikin matkannut suurimman osan kilpareitistä autokyydillä.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat778282241
Saksa44513
Kanada4116

Ateenan välikisat 1906

Kreikkalaiset järjestivät keväällä 1906 kilpailut, joita he kutsuivat nimellä ”toiset kansainväliset olympiakisat”. KOK ei ole tunnustanut välikisoja koskaan virallisiksi olympiakisoiksi, vaikka ne palauttivat olympialiikkeen alun perin suunniteltuun linjaansa kaksien maailmannäyttelyn yhteydessä järjestettyjen kisojen jälkeen.

Suomesta matkasi Ateenan välikisoihin yhden painijan ja kolmen yleisurheilijan joukkue. Verner Weckman voitti painikultaa ja Verner Järvinen antiikin kiekonheiton.

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Ranska1591640
USA126624
Kreikka8131233
13. Suomi2114

Lontoo 1908

Kisat oli myönnetty Roomalle, joka joutui talousvaikeuksien vuoksi luopumaan isännyydestä. Pääosa kilpailuista järjestettiin White City -stadionilla. Huhtikuusta lokakuuhun kestäneissä kisoissa kilpailtiin ensimmäisen kerran taitoluistelussa. Maratonin ratkaisu jäi taas historiaan: Italian Dorando Pietri talutettiin ensimmäisenä maaliin – ja hylättiin.

Edellisenä syksynä perustettu Suomen Olympiakomitea lähetti ensimmäisen kerran oman joukkueen olympiakisoihin. Ateenan välikisojen 1906 tapaan kultaa painineesta Verner Weckmanista tuli myös virallisesti ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Finaalin hänelle hävisi Yrjö Saarela. Muuten Suomen joukkueen menestys jäi odotettua heikommaksi.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Iso-Britannia565139146
Yhdysvallat23121247
Ruotsi861125
14. Suomi1135

Tukholma 1912

Järjestelyiltään siihen asti onnistuneimpien kisojen valmistelua varjostivat poliittiset kiistat Suomen ja Böömin osallistumisesta. Hannes Kolehmaisen voittojen kunniaksi salkoon nousi Venäjän lippu. Sekä viisi- että kymmenottelun voittanut USA:n Jim Thorpe menetti kultamitalinsa ammattilaisuuden vuoksi 1913. Mitalit palautettiin hänen suvulleen vasta 1983. Kansainvälisesti Tukholman kisojen menestys auttoi olympia-aatetta säilymään yli ensimmäisen maailmansodan.

Tukholman kultamitalit olivat viimeiset puhtaasta kullasta valmistetut. Nykyään kultamitali on kullattua hopeaa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat26191964
Ruotsi24241765
Iso-Britannia10151641
Suomi98926

Antwerpen 1920

Berliiniin vuodeksi 1916 suunnitellut kisat peruttiin maailmansodan takia, joten kisoissa oli kahdeksan vuoden tauko. Vaatimattomista järjestelyistä huolimatta kisat olivat vastikään päättyneen sodan jälkeen tärkeä näyttö olympiakisojen jatkuvuudesta.

Itsenäistyneelle Suomelle Antwerpenin kisat olivat voimannäyte. Maratonvoittaja Hannes Kolehmainen kiedottiin siniristilippuun ja Paavo Nurmi voitti ensimmäiset kolme kultamitaliaan. Saksan ja muiden maailmansodan häviäjämaiden ei annettu osallistua kisoihin. Urheilijoiden edustaja vannoi ensimmäisen kerran avajaisissa olympiavalan. Olympialippu otettiin käyttöön.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat41272795
Ruotsi19202564
Belgia16121442
5. Suomi1510934

Pariisi 1924

Toiset Pariisissa järjestetyt olympiakisat keräsivät osallistujia jo 44 maasta. KOK:n perustaja Pierre de Coubertin toimi järjestön puheenjohtajana viimeistä kertaa kotikaupungin kisoissa.

Pariisin kisat olivat viisi kultaa voittaneen Paavo Nurmen ja koko Suomen olympiahistorian huippuhetki. USA:n Johnny Weissmüller voitti uinnissa kolme kultaa ja näytteli myöhemmin elokuvissa Tarzania. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin ensimmäisen kerran erillinen olympiakylä.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat45272799
Ranska14151241
Suomi14131037

Amsterdam 1928

Viidensissä perättäisissä Euroopassa järjestetyissä kisoissa nähtiin monia pysyviksi jääneitä uutuuksia. Stadionin maratontornissa paloi olympiatuli, naiset osallistuivat yleisurheiluun, Kreikka sai pysyvän paikkansa avajaismarssin kärjessä ja Coca-Colasta tuli kisojen sponsori.

Intia voitti maahockeyn ja aloitti vuoteen 1956 jatkuneen voittosarjan. Suomi kuului yleisurheilijoiden ja painijoiden johdolla edelleen mitalitilaston kärkimaihin. Suomalaiset suurjuoksijat Paavo Nurmi ja Ville Ritola hyvästelivät olympia-areenat. Nurmi voitti yhdeksännen olympiakultansa 10 000 metrillä, Ville Ritola uranasa viidennen olympiakullan 5 000 metrillä.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat22181656
Saksa1191939
Alankomaat810523
Suomi88925

Los Angeles 1932

Maailmanlaajuinen talouslama ja pitkä etäisyys Euroopasta supistivat osallistujamäärän puoleen aiemmasta. Suomen Olympiakomitea lähetti kisoihin historiansa pienimmän joukkueen, 41 urheilijaa. Aikansa kuuluisimman olympiaurheilijan Paavo Nurmen osanotto evättiin ammattilaisuuden perusteella.

Japani nousi Suomen ohi olympiasuurvaltojen joukkoon. Palkintokoroke oli ensimmäisen kerran käytössä Los Angelesin kisoissa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat443630110
Italia12121236
Ranska115420
7. Suomi581225

Berliini 1936

Saksa oli saanut kisaisännyyden ennen natsien valtaannousua. Hitlerin Saksan rotupolitiikan takia kehiteltiin boikottihankkeita mutta vain yksittäisiä urheilijoita jäi lopulta pois kisoista. Kisaisännät hyödynsivät Berliinin kisojen propaganda-arvon: kisat radioitiin ja niistä tehtiin elokuva. Olympiatuli sytytettiin ensimmäisen kerran Olympian lehdossa.

Kisojen kirkkain tähti oli neljä kultaa voittanut USA:n sprintteri ja pituushyppääjä Jesse Owens. Suomi sai kultaa yleisurheilun ja painin lisäksi myös nyrkkeilyssä ja voimistelussa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Saksa383132101
Yhdysvallat24211257
Unkari101516
5. Suomi86620

Lontoo 1948

Toinen maailmansota aiheutti 12 vuoden tauon olympikisojen järjestämiseen. Toisen maailmansodan hävinneet Saksa ja Japani eivät saaneet osallistua Lontoon kisoihin. Sodalta säästynyt Ruotsi taas menestyi erityisen hyvin.

Kisojen tähti oli neljä kultaa voittanut hollantilainen Fanny Blankers-Koen, kahden lapsen äiti, joka hallitsi naisten pikajuoksua. Edellisenä vuonna Helsinkiin kisaisännyyden saanut Suomi säilytti asemansa voimistelijoiden ansiosta. Yleisurheilussa Suomi voitti vain Tapio Rautavaaran keihäskullan.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat38271984
Ruotsi17111846
Ranska1161532
Suomi108624

Helsinki 1952

Aikanaan vuoden 1940 kisakaupungiksi valittu Helsinki pääsi viimein isännöimään olympialaisia vuonna 1952. Kisat merkitsivät sodasta toipuvalle ja sotakorvauksia maksavalle Suomelle jättiponnistusta, mutta samalla itseluottamuksen kohenemista. Neuvostoliitto esiintyi ensimmäisen kerran kesäolympiakisoissa. Paavo Nurmi juoksi avajaisissa olympiasoihdun stadionille.

Kisojen menestynein urheilija oli neljä kultaa voittanut Neuvostoliiton voimistelija Viktor Tšukarin. Tšekkoslovakian Emil Zátopek voitti kolme kestävyysjuoksukultaa. Mitaleille ylsi ensimmäisen kerran yli 40 maan (43) urheilijoita. Helsingin kisoista käynnistyi perinne painaa erityinen olympiaraha.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat40191776
Neuvostoliitto22301971
Unkari16101642
8. Suomi631322

Melbourne 1956

Australian karanteenisääntöjen takia ratsastuskilpailut käytiin Tukholmassa. Unkarin kansannousun kukistaminen Neuvostoliiton johdolla sai Espanjan, Hollannin ja Sveitsin boikotoimaan kisoja. Unkari ja Neuvostoliitto kohtasivat verisessä vesipallokamppailussa.

Neuvostoliitto otti ensimmäisen kerran mitalitaulukon kärkipaikan, Suomi taas putosi kymmenen parhaan joukosta. Kisojen menestyneimmät urheilijat olivat voimistelijanaisia. Suomi sai poikkeuksellisen myöhäisen kisa-ajankohdan ansiosta kaksi painikultaa itsenäisyyspäivänä.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Neuvostoliitto37293298
Yhdysvallat32251774
Australia1381435
13. Suomi311115

Rooma 1960

Olympiakisat alkoivat kasvaa kohti nykyisiä mittojaan: Roomassa kilpaili yli 5 000 urheilijaa ja kisat televisioitiin ensimmäisen kerran. Mustan Afrikan juoksijat saivat ensimmäisen olympiakullan, kun Etiopian Abebe Bikila juoksi paljain jaloin maratonvoittoon.

TUL:n urheilijat kotiin jättänyt Suomi menetti jälleen asemiaan, mutta säilytti katkeamattoman kultaketjun Eugen Ekmanin voimisteltua hevosella jaetun voiton kisojen viimeisenä päivänä. Roomassa palkinnot ripustettiin ensimmäisen kerran mitalistien kaulaan.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Neuvostoliitto432931103
Yhdysvallat34211671
Australia13101336
17. Suomi1135

Tokio 1964

Japanin kisaisännyyden myötä olympialajiksi tuli judo, jonka avoimen luokan voittanut hollantilainen Anton Geesink tosin yllätti isännät perusteellisesti. USA onnistui valtaamaan Neuvostoliitolta mitalitilaston kärkisijan.

Suomi sai Tokiossa 16 vuoden tauon jälkeen yleisurheilukultaa, kun Pauli Nevala voitti keihäänheiton. Neuvostoliiton Larisa Latynina voitti kolmansissa kisoissaan kuusi mitalia ja nosti olympiamitaliensa määräksi 18. Latyninan ennätys kesti aina vuoteen 2012 ja Lontoon olympialaisiin asti, jolloin uimari Michael Phelps nousi kaikkiena aikojen ykköseksi 22 mitalillaan.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat36262890
Neuvostoliitto30313596
Japani165829
12. Suomi3025

Mexico City 1968

Kisojen alla kaupungissa kuoli poliisin luoteihin satoja Meksikon hallitusta ja olympiakisoja vastustaneita mielenosoittajia.

Mexicossa kilpailtiin yli 2 200 metrin korkeudessa. Ohuen ilman ja ensi kertaa olympiakisoissa käytössä olleen juoksuradan kestopäällysteen ansiosta yleisurheilun nopeuslajien ME-tulokset uusittiin perusteellisesti. Vastaavasti kestävyyslajeissa tulostaso laski ja Afrikan juoksijat murtautuivat esiin. Yhdysvaltain Dick Fosbury voitti korkeushypyn olympikultaa kehittämällään floppaustekniikalla ja muutti samalla lajin tulevaisuuden.

Molemmat Saksat kilpailivat ensimmäisen kerran omilla joukkueillaan. Suomen ainoan kullan voitti painonnostaja Kaarlo Kangasniemi. Kesäolympiakisoissa järjestettiin ensimmäisen kerran dopingtestit.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat452834107
Neuvostoliitto28323091
Japani117725
24. Suomi1214

München 1972

Münchenin kisoissa järkytti palestiinalaisterroristien kaappaus, jonka seurauksena 11 Israelin olympiajoukkueen jäsentä sai surmansa.

Olympiakisat kasvoivat yhä suuremmiksi: nyt mukana oli jo yli 7 000 urheilijaa, joista ensimmäisen kerran yli 1 000 naista. Kisojen ylivoimainen sankari oli USA:n uimari Mark Spitz, joka voitti seitsemän kultaa (niistä kolme viesteissä), kaikki ME-ajalla. Suomalaiset huippuhetket nähtiin pitkästä aikaa juoksuradalla. Lasse Virén kaatui, mutta nousi 10 000 metrin voittoon ME-ajalla. Virén ja Pekka Vasala voittivat lisäksi perättäin 5 000 ja 1 500 metrin juoksut.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Neuvostoliitto50272299
Yhdysvallat33313094
DDR20232366
14. Suomi3148

Montréal 1976

Afrikan maat boikotoivat Montrealin kisoja, koska Uusi-Seelanti oli ylläpitänyt urheilusuhteita rasistisen Etelä-Afrikan kanssa.

Lasse Virén uusi ainutlaatuisella tavalla 5000 ja 10 000 metrin juoksun tuplavoittonsa. Soutaja Pertti Karppisen ja painija Pertti Ukkolan voittojen myötä Suomi sai eniten kultamitaleita sitten Helsingin kisojen 1952. Vasta 14- vuotias Romanian Nadia Comaneci lumosi täyden kympin arvoisilla voimistelusuorituksillaan. DDR ohitti mitalitaulukossa USA:n. Kisojen dopingtesteissä etsittiin ensimmäisen kerran hormoneja, ja kiinni jäi kahdeksan painonnostajaa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Neuvostoliitto394135125
DDR40252590
Yhdysvallat34352594
11. Suomi4206

Moskova 1980

Kylmä sota huipentui urheilurintamalla boikotteihin. Yhdysvallat ja yli 60 sen liittolaisista jäi pois Moskovan olympiakisoista vastalauseena Neuvostoliiton suorittamalle Afganistanin miehitykselle 1979. Kenialle boikotti oli jo toinen perättäinen.

Menestyksen varmistamiseksi kisaisännät tekivät kaikkensa. Suomalaisia harmitti Lenin-stadionin porttien avaaminen ja sulkeminen keihäänheiton aikana: tarkoitus oli varmistaa Neuvostoliiton heittäjille edulliset ilmavirtaukset. Kuuban Teofilo Stevenson voitti kolmannen perättäisen kultansa nyrkkeilyn raskaassa sarjassa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Neuvostoliitto806946195
DDR473742126
Bulgaria8161741
12. Suomi3148

Los Angeles 1984

Vastatoimena omien olympiakisojensa boikotille Neuvostoliitto ja sen liittolaismaat jäivät pois Los Angelesin olympiakisoista. Virallisesti boikotin syy oli heikko turvallisuustilanne.

Los Angelesin kisojen rahoitus perustui aiemmasta poiketen kaupallisiin lähteisiin. Kisat tuottivatkin voittoa ja saivat seuraavat hakijakaupungit innostumaan taas isännyyskilpailusta. Kiinan kansantasavalta palasi kesäolympiakisoihin ensimmäisen kerran sitten Helsingin 1952. Neljä kultaa pikamatkoilla ja pituushypyssä voittanut isäntämaan Carl Lewis oli sankareista odotetuimpia.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat836130174
Romania20161753
Länsi-Saksa17192359
15. Suomi42612

Soul 1988

Epäilyistä huolimatta olympialiike onnistui kolmien boikottikisojen jälkeen kokoamaan rivinsä. Tosin Pohjois-Korea sai boikottiinsa mukaan huomattavista urheilumaista Kuuban ja Etiopian. Soulissa kohtasi toisensa ennätysmäärä osallistujia (8391) ja maita (159).

Kisojen uutinen oli 100 metrin juoksun ME-ajalla voittaneen Kanadan Ben Johnsonin jääminen kiinni dopingista. DDR:n Kristin Otto voitti uinnissa kuusi kultamitalia. Yleisurheilukentillä mykisti pikajuoksija Florence Griffith-Joyner. Suomen kultasaalis putosi jälleen yhteen, jonka toi keihäänheittäjä Tapio Korjus.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Neuvostoliitto553146132
DDR373530102
Yhdysvallat36312794
25. Suomi1124

Barcelona 1992

Barcelonan olympiakisat olivat pitkästä aikaa menestys ilman suuria skandaaleja tai boikotteja. Itä-Euroopan poliittinen murros näkyi mitalitilastoissa. Hajonneen Neuvostoliiton tilalla kilpaili ainoan kerran kesäkisoissa Itsenäisten valtioiden yhteisön joukkue (IVY), joka oli kisojen menestynein joukkue. Baltian maat palasivat olympiakisoihin itsenäisinä, Saksa puolestaan uudelleen yhdistyneenä.

Suurimman huomion sai USA:n koripalloammattilaisista koottu ”Dream Team”, joka voittikin kultaa ylivoimaisesti. Suomen ainoan kullan meloi Mikko Kolehmainen.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
IVY453829112
Yhdysvallat373437108
Saksa33212882
29. Suomi1225

Atlanta 1996

Nykyaikaisten olympiakisojen 100-vuotisjuhlaa ei vietetty Ateenassa, sillä KOK epäili kreikkalaisten kykyä selviytyä kisajärjestelyistä. Olympiakisojen paisuminen jatkui, mukana oli jo yli 10 000 urheilijaa.

Neuvostoliiton hajoaminen ja DDR:n lakkauttaminen jättivät USA:n yksin urheilun supervallaksi. Atlantan juhlituimpia voittajia olivat pikajuoksija Michael Johnson sekä neljännen pituuskultansa hypännyt Carl Lewis. Suomen kultasarjan säilymisestä vastasi Heli Rantanen keihäänheitossa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat443225101
Venäjä26211663
Saksa20182765
40. Suomi1214

Sydney 2000

Tavoiteltujen millennium-kisojen isännyydestä Sydney voitti Pekingin äänestyksessä 45–43. Kilpailulajeja oli 300, mutta osallistujien määrä ei enää olennaisesti noussut Atlantan lukemista. Sydneyn jälkeen KOK on pysäyttänyt olympiakisojen kasvun.

Sydneyn sankareita olivat isäntämaan uimari Ian Thorpe ja USA:n pikajuoksija Marion Jones, jolta sittemmin on otettu kaikki Sydneyn viisi mitalia pois dopingin takia. Suomi sai toistaiseksi ainoan kerran vuoden 1984 jälkeen enemmän kuin yhden kullan. Arsi Harju pukkasi kultaa kuulassa ja Thomas Johansson ja Jyrki Järvi purjehtivat olympiavoittajiksi 49er-luokassa.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat38243294
Venäjä32282888
Kiina28161559
31. Suomi2114

Ateena 2004

Kreikkalaisten kisajärjestelyiden onnistumiseen suhtauduttiin vielä ennen avajaisia epäluuloisesti, mutta kaikki sujui odotuksiin nähden paremmin. Kisojen aattopäivänä aiheuttivat kohua isäntämaan pikajuoksijatoivot Kostas Kenteris ja Ekaterini Thanou, jotka pakoilivat dopingtestiä.

Kiina nousi jo USA:n uhkaajaksi menestyneimpänä maana. USA:n uimari Michael Phelps voitti kuusi kultaa. Maraton juostiin samalla reitillä kuin 1896, Marathonin kylästä Panathinaiko-stadionille. Suomi jäi ensimmäisen kerran olympiakisoihin osallistuessaan ilman kultaa.

Mitalitilaston kärki

Yhdysvallat363927102
Kiina32171463
Venäjä27273892
61. Suomi0202

Peking 2008

Ennen kisojen alkua isäntämaa Kiinaa arvosteltiin suuresti ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista, mutta varsinaiset kisat menivät hyvin. Isännät nousivat kisojen menestyneimmäksi maaksi kultamitalien määrässä mitattuna, mutta kisojen kestoykkönen Yhdysvallat vei kotiin vielä kymmenen mitalia enemmän.

Menestyneimmät urheilijat olivat uimari Michael Phelps, joka nappasi kahdeksan kultamitalia nousten samalla olympiahistorian menestyksekkäimmäksi urheilijaksi kultamitaleilla mitattuna. Toinen Pekingin supertähti oli pikajuoksija Usain Bolt, joka voitti 100 m ja 200m kultaa uskomattomin ME-tuloksin ja päälle vielä 4 x 100 m viestin ME-ajalla.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Kiina512128100
Yhdysvallat363836110
Venäjä23212872
44. Suomi1124

Lontoo 2012

Lontoosta tuli 2012 ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka on järjestänyt olympialaiset kolmesti modernilla aikakaudella. 6. päivä heinäkuuta 2005 järjestetyssä lopullisessa äänestyksessä se voitti Pariisin äänin 54-50. 

Saudi-Arabia, Brunei ja Qatar lähettivät ensimmäistä kertaa naisurheilijoita kisoihin, joten kaikista KOK:n jäsenvaltioista on nyt nähty ainakin kerran naisurheilija kisoissa. Naisten nyrkkeily oli Lontoossa ensimmäistä kertaa kisaohjelmassa ja Lontoon kisoista tuli ensimmäiset, joissa naiset kilpailivat kaikissa lajeissa.

Yhdysvallat palasi mitalitaulukon kärkeen ohi Kiinan. Iso-Britannia oli kolmas saavuttaen parhaan tuloksensa sitten ensimmäisten kotikisojensa 1908. Uimari Michael Phelps nousi 22 mitalillaan kaikkien aikojen mitalitilaston ykköseksi ohi venäläisvoimistelija Larisa Latyninan (18).

Purjelautailussa hopeaa ottanut Tuuli Petäjä saavutti ensimmäisenä suomalaisnaisena olympiamitalin purjehduksessa. Silja Kanerva, Silja Lehtinen ja Mikaela Wulff purjehtivat pronssille match racing -luokassa. Kolmannen mitalin toi keihäässä pronssia heittänyt Antti Ruuskanen.

Mitalitilaston kärki

KultaaHopeaaPronssia Yhteensä
Yhdysvallat462829103
Kiina38282288
Iso-Britannia29171965
60. Suomi0123

Lähteet: Suomen olympiakomitea

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja