Innsbruckin vuoden 1976 miesten 4 x 10 kilometrin viesti on jäänyt lähtemättömästi ainakin suomalaisten ja neuvostoliittolaisten mieleen. Suomalaisten muistot ovat hiukan positiivisempia.
Klassikkokisan ainekset olivat kasassa jo avausosuudella, kun Neuvostoliiton hiihtäjän Jevgeni Beljajevin mono hajosi kaksi kilometriä ennen maalia. Neuvostoliittolainen sätki ladulla aikansa yhdellä suksella, sai lopulta uuden suksen jalkaansa, mutta eroa kärkeen tuli liki puolitoista minuuttia. Ennakkosuosikki Neuvostoliiton peli oli menetetty. Juuri ennen haaveria Beljajev oli kasvattanut eroa muihin koko ajan ja Suomen joukkuekin oli ollut kärjestä jo yli 40 sekunnin päässä.
Suomen nelikko Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto oli kuitenkin lopulta niin omaa luokkaansa tässä viestissä, ettei Neuvostoliitto olisi tuota kilpailua kyennyt voittamaan edes ilman Jevgeni-paran monoepisodia.
Matti Pitkänen hiihti avausosuuden ja toi viestin vaihtoon viidentenä 24 sekuntia kärjestä. Suoritus oli Pitkäseltä ihan odotetun mukainen. Matkaan lähti seuraavaksi Juha Mieto, joka tekikin aivan valtaisan hiihdon. Hän ajoi kärjessä hiihtäneet Norjan ja Ruotsin kiinni, meni heittämällä ohi ja painui ylhäisessä yksinäisyydessään taivaanrantaan. Vaihdossa Mietaa oli jättänyt Norjan Einar Sagstuenia peräti 51 sekuntia.
- Tämä oli nimen omaan taktiikkamme, että jos Pitkänen vähän jää, niin mä vedän sitten riskin päälle eron kiinni ja otan Teuralle puolen minuutin kaulan. Halusin nimen omaan toiselle osuudelle, koska siinä oli mahrollisuus juuri tällaiseen riskivetoon, Mietaa selvitteli lehtimiehille maalialueella värikylläiseen tyyliinsä.
- Luotan täydellisesti poikiin, Teura pitää asemat ja Arto hoitaa loput, Mietaa melskasi.
Kolmannelle osuudelle lähtenyttä Lapin miestä Pertti Teurajärveä pidettiin ennalta Suomen joukkueen epävarmana lenkkinä. Hän ei ollut kummoisiakaan kauden aikana esittänyt. Läpeensä sitkeä ja aina viestikilpailuihin erityisesti syttyvä Teura teuroi kuitenkin osuutensa uskomattoman hienosti: hän lähetti Arto Koiviston ankkuriosuudelle minuutin ja kaksi sekuntia ennen Norjaa.
- Keli oli hankala, eikä suksi pitänyt oikein kunnolla missään, erittäin vaikea oli hiihtää. Olihan se aika kova paikka lähteä kärjessä, kun takaa tuli kovia miehiä. Mutta viestissä sitä jotenkin aina saa irti itsestään, kertoi Teurajärvi, joka jätti omalla osuudellaan Norjan Ivar Formoa ja Ruotsin Thomas Wassbergiä entisestään. He olivat henkilökohtaisissa kilpailuissa poikkeuksetta paljon Teurajärveä kovempia miehiä, mutta viestikilpailussa Ylläksen Ahama oli luuta.
Suomen ankkuri Arto Koivisto oli hiihtänyt kisoissa jo pronssia 15 kilometrillä, joten peli alkoi olla selvä. Ero kasvoikin tasaisesti lisää läpi ankkuriosuuden ja maalissa sitä oli huikeat sekuntia vaille kaksi minuuttia.
- Kyllä me poikien kanssa kultamitalia odotimme, vaikka monet muut eivät sitä meiltä odottaneet. Minun oli helppo hiihtää, kun ei ollut enää mitään paineita, Koivisto kertoi omasta osuudestaan.
Suomalaisten suoritus oli täysin suvereeni. Edellisen kerran sinivalkoinen viestijoukkue oli juhlinut 4 x 10 kilometrin olympiakultaa Squaw Valleyssä 1960, kun joukkue Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen nappasi hurjassa kirikamppailussa kultamitalit juuri ennen Norjaa.
Innsbruckin jälkeen suomalaisilla on ollut miesten viestissä vähän hiljaisempaa, eikä kultaa ole näkynyt ei kuulunut 34 vuoteen. Pronssilla on kyllä oltu peräti viidesti: Lake Placidissa 1980, Sarajevossa 1984, Albertvillessä 1992, Lillehammerissa 1994 ja Naganossa 1998.
Heikomminkin on olympiaviesteissä suomalaissuksi luistanut. Calgaryssa 1988 Suomi oli vasta kahdeksas, Salt Lake Cityssä peräti 11:s ja Torinossa 2006 10:s. Kovin kauaksi ovat mieshiihdon kultaiset ajat karanneet. Innsbruckin kultajoukkueen jäsen Pertti Teurajärvi on pohtinut kovasti suomalaisen mieshiihdon tilaa.
- On siellä ollut tällä kaudella meidän miehiltä hyviä hiihtoja, mutta sitten vastaavasti tosi huonojakin. Tasaisuus on puuttunut, Teura analysoi juuri ennen Vancouverin kisoja.
- Alkukaudesta Heikkinen, Nousiainen ja Jauhojärvi hiihtivät hyvin ja kaikki näytti hienolta. Aattelin että nyt voisi olla pitkästä aikaa menestysjoukkue kasassa. Loppukaudesta ei ole mennyt yhtä hyvin, paitsi Kattilakoski on nostanut tasoaan. Kun nyt osuisi pojilla hyvä päivä tuohon viestiin kaikille, Teura toivoo.
- Kun oon Mietaan kaa praatannu niin oon monesti kysyny, että onkos sulta koskaan kukaan mittään harjoittelusta kysyny. Se sano, että ei ne mittään muuta kuin nauravat vaan. Ei nykyhiihtäjät oo niin kiinnostuneita siitä, mitä me aikoinaan tehtiin. Joskus tuntuu, ettei kokemusta enää niin arvosteta, kirjatietoa enemmän vaan. Etenkin arvokisojen käsittelemisestä, kun se on niin erilainen tilanne hiihtää, olisi paljonkin kerrottavaa. Tietoa meidän ikäluokan entisillä hiihtäjillä on hurjan paljon, mutta se menee todennäköisesti hautaan pian tällä tahdilla, Teura suree.
MTV3 - Lauri Hollo