Öljyn matala hinta iskee Venäjän sotakassaan – "Hyvinkin merkittävä asia "

Venäjän finanssisektoriin kohdistetut pakotteet ovat aiheuttaneet monille pettymyksiä, mutta laskenut öljyn hinta on nyt iskemässä maan sotakassaan.

Raakaöljy on Venäjän tärkein vientituote. Urals-öljyn hinta on kuitenkin joulu-tammikuussa ollut 40 prosenttia edullisempi kuin viime vuoden tammi-marraskuussa, selviää Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tuoreesta analyysistä.

Analyysi tulee laajemmin julki ensi viikolla.

Venäjän keskuspankki ja talousministeriö ovat odottaneet maan vientitulojen supistuvan tänä vuonna noin sata miljardia dollaria eli 15–18 prosenttia, Bofit kertoo. Venäjä on kuitenkin laskenut Urals-öljyn hinnan 70 dollariksi, joten laskeneilla hinnoilla luvassa on pettymyksiä Venäjälle.

– Se on hyvinkin merkittävää ottaen huomioon, että raakaöljyn osuus federaation budjetista oli viime vuonna melkein 30 prosenttia, tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Bofitista sanoo.

Sotakassaa pohtiessa on silti syytä pitää mielessä, että siihen iskeminen on kielikuva. Venäjän johto voi poliittisilla päätöksillä varmistaa, että rahaa sotimiseen riittää ja iskut osuvat muualle.

– Mitä enemmän täytyy laittaa rahaa sotimiseen ja valloitettujen alueiden ylläpitämiseen, sitä vähemmän rahaa on esimerkiksi kotimaan investointeihin, infraan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, Korhonen sanoo.

9:33Katso myös: Venäjä-pakotteiden valvontaan halutaan lisätehoa

Syväkin kassa saa kolhuja

Venäläiselle raakaöljylle on jo tällä hetkellä voimassa 60 dollarin hintakatto, mutta tasoa on tarkoitus tarkastella myöhemmin uudestaan. Tällä viikolla Brysselissä on neuvoteltu siitä, millaisen kattohinnan Euroopan unionin jäsenmaat olisivat valmiita hyväksymään raakaöljyä korkeamman jalostusarvon öljytuotteille.

Neuvottelun kohteena olevan hintakaton on määrä tulla voimaan ylihuomenna sunnuntaina, joten keskustelut hyväksyttävästä tasosta ovat jatkuneet kalkkiviivoille. Vielä perjantaina alkuillasta tietoa sovusta ei ollut tullut.

Venäläisen raakaöljyn hinta olisi todennäköisesti laskenut myös ilman siihen kohdistettuja rajoitteita, joskin nykyistä vähemmän. Tämän voi päätellä siitä, että öljyn hinta on ollut Bofitin tarkastelemana aikana muutenkin laskussa.

Iikka Korhonen pitää silti selvänä, että Venäjä saisi öljystä tällä hetkellä nykyistä suuremmat tulot ilman länsimaiden rajoituksia ja pakotteita.

– Jos missään kohtaa ei olisi ollut ajatusta siitä, että tulee jokin hintakatto, varmaankin hinta olisi korkeampi.

Pohjanmeren Brent-viiteladun hinta on laskenut Bofitin tarkastelujaksolla 20 prosenttia.

Korvaajat Kiinasta ja Intiasta

Venäjä on löytänyt öljyviennissä korvaavia markkinoita Euroopalle etenkin Kiinasta ja Intiasta, mutta nekin voivat Bofitin analyysin mukaan sanella nykytilanteessa ostohinnan. Myös kuljetuskulut kauemmas syövät kaupan kannattavuutta.

Öljyn hinta vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa sen tuotannosta hyödyttää Venäjää taloudellisesti. Bofit on käyttänyt analyysissään Rystad Energyn arviota, jonka mukaan 60 dollarin tynnyrihinnalla 80 prosenttia Venäjän tuottamasta öljystä tuottaa taloudellista hyötyä, mutta 40 dollarin tynnyrihinnalla enää puolet.

Korhonen tuo esille, että loppuvuodesta Venäjä keräsi Gazpromilta ylimääräistä kaasuntuotantoveroa ja lainasi rahaa venäläisiltä pankeilta. Rahat eivät toisin sanoen ole loppumassa, vaikka sota käy kalliiksi.

Pelkästään kansallisen hyvinvoinnin rahastollaan Venäjä pystyy yhä kattamaan ainakin tämän vuoden alijäämän, Korhonen arvioi.