Oikeushammaslääkäri muistelee Srebrenicaa: "Keräsimme näytteitä kemiallisista aseista"

Bosniassa joukkomurhan uhreja tunnistaneen tutkijaryhmän johtajana aikoinaan työskennellyt oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta muistaa, että alueella liikkui sodan jälkeen huhuja myös kemiallisista aseista. Hän työskenteli Srebrenicassa eripituisia jaksoja maaliskuusta 1996 aina vuoden 1997 lokakuuhun asti.

– Näitä huhuja liikkui siellä ja toisaalta täytyy muistaa, että silloisella Jugoslavialla oli kemiallisten aseiden valmistukseen paitsi valmiudet, niin myös ihan fyysisesti tehtaita, aloittaa Ranta.

Yksi kemiallisten aseiden tehdas sijaitsi lähellä kaupunkia, jossa tutkijaryhmä työskenteli.

– Silloin, kun me työskentelimme siellä ensimmäisen syksyn, niin luokseni tuli kaksi ulkomaalaista asiantuntijaa. He edustivat amerikkalaista ihmisoikeusjärjestöä Human Rights Watch, joka on erittäin arvostettu. Ja he toivat esiin tämän mahdollisuuden, että Srebrenicassa olisi käytetty kemiallisia tai kemiallista asetta. Ja he itseasiassa nimesivätkin sen, eli kyseessä oli tällainen niin sanottu BZ-kaasu, ja tiedetään, että Jugoslavialla oli tätä kaasua olemassa, Helena Ranta kertoo.

Näytteitä Suomeen

Ranta kertoo, että BZ-kaasusta ei tiedetä paljoa. Lisäksi kokemus oli opettanut Rannalle jo, että kaikkien taustat on tarkistettava.

– Onneksi se onnistui Suomessa olevan kemiallisten aseiden käyttökieltoa valvovan tahon silloisen johtajan kautta. Selvisi, että kyseessä olivat ihan luotettavat henkilöt. Sain Suomesta ohjeet, minkä tyyppisiä näytteitä meidän pitäisi yrittää sieltä Srebrenican lähistöltä kerätä.

Rannan mukaan tehtävä ei ollut helppo. Tutkijaryhmää vahdittiin koko ajan ja näytteiden kerääminen oli vaikeaa.

– Ja tietysti oli vielä toinen asia, miten saadaan ne näytteet sitten Suomeen. Me emme löytäneet vahvistusta näille huhuille. Se ei tietenkään pois sulje sitä mahdollisuutta, Ranta toteaa nyt.

Ranta kertoo törmänneensä työuransa aikana kemiallisiin aseisiin tai huhuihin sellaisista konfliktialueilla.

– Olen törmännyt. Se liittyy Irakiin, joten en voi sen enempää sanoa.

Irakissa allekirjoitettiin paperi

Ranta on työskennellyt vuosikymmenien ajan eri konfliktialueilla tutkijaryhmien johtajana tai jäsenenä. Bosnia-Hertsegovinan lisäksi muun muassa Kosovossa, Kamerunissa, Perussa ja Irakissa. Lisäksi hän on ollut tunnistamassa Kaakkois-Aasian tsunamiuhreja ja Estonian uhreja.

Koskaan ei Rantaa ole kielletty puhumasta kohtaamistaan asioista. Paitsi kerran ja se liittyy juurikin Irakiin.

– Olen yhden kerran allekirjoittanut paperin, jossa sitoudun olemaan paljastamatta mitään yksityiskohtia ja se liittyy Irakiin. Irakhan oli vuonna 2004 miehitetty valtio ja tutkimuspyyntö tuli miehittäjävaltiolta. Se on ainoa kerta, jolloin olemme olleet tällaisessa tilanteessa ja tietysti silloin miehittäjävaltio asettaa ne ehdot.

– Meille sanottiin etukäteen, ettemme saa viedä mitään dokumentaatiota mukanamme, eli mitään kovalevyjä tai muuta vastaavia tai cd:lle tallennettuja tietoja. Lähtiessämme meidän yhdysupseerimme kuitenkin sanoi, että juu ota kopio tuosta vaan. Että kyllä meillä silti on se tutkinta-aineisto täällä Suomessa, Ranta naurahtaa.