Oikeus: Poliisi teki virheitä rahanpesusta epäillyn asianajajan kotietsinnässä

Syyttäjä: Asianajaja välitti tietoja käteiskätköstä

Kassakaappinainen kiisti asianajajan osuuden

Poliisi etsi erityisesti viestilappua, jonka Ripatti oli kuulustelutietojen mukaan toisessa tapauksessa välittänyt vangitulta puolisolle.

Ensimmäinen kotietsintä tehtiin 4. tammikuuta eli tuoreeltaan Ripatin kiinnioton jälkeen. Ripatin puolustus kyseenalaisti myös toisen 13. tammikuuta tekemän etsinnän.

"Enemmän haittaa kuin tarpeen"

Käräjäoikeus oli poliisin kanssa samaa mieltä siitä, että edellytykset kotietsinnälle olivat olemassa. Oikeuden mukaan etsinnässä oli kuitenkin aiheutettu enemmän haittaa kuin oli ollut tarpeen.

Oikeus löysi etsinnän toimittamisesta puutteita. Rikoskomisario oli antanut erityisohjeet, että paikalle asianajotoimistoon menevien poliisien piti kiinnittää huomiota asianajajatoimeksiantojen luottamuksellisuuteen. Tällaiset ohjeet puuttuivat kuitenkin autoon ja kotiasuntoon tehdyistä etsinnöistä. Asiakirjoissa ei ollut mainintaa miltä ajalta olevaa aineistoa oli tarkoitus etsiä tai mitä tai minkälaisia asiakirjoja haettiin.

Rikoskomisario oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan kertonut antaneensa tarkennettuja suullisia ohjeita kaikista kotietsinnöistä.

Oikeus ei pitänyt tällaisia suullisia ohjeita riittävinä. - Kotietsinnän toimittamisesta annetuilla suullisilla ohjeilla ei voida korjata kirjallisessa muodossa annettujen ohjeiden puutteita, oikeus totesi.

Oikeuden mukaan asianajotoimistoon tehtävässä etsinnässä on annettava konkreettiset kirjalliset ohjeet. Kun ne nyt olivat olleet puutteelliset, se oli lisännyt etsinnästä aiheutuvaa haittaa ja vahinkoa.

Liian laajat takavarikot

Ohjeilla olisi pitänyt rajata myös tutkintaa koskemaan nimenomaan epäiltyä rikosta.

Poliisi oli takavarikoinut huomattavan määrän aineistoa toimistosta. Oikeuden mukaan takavarikoitujen asiakirjojen joukossa oli suuri määrä sellaisia, joista voitiin päätellä, etteivät ne koske Ripatin rikosepäilyä.

Poliisi oli numeroinut takavarikoidut asiakirjat 1-45 ja niistä 2-45 palautettiin Ripatille kaksi viikkoa etsinnän jälkeen. Takavarikkoasiakirjan numero 1 oli se paperi, jossa syyttäjän mukaan annettiin ohjeet toiseen rahanoutoon.

Tutkinnanjohtaja oli vedonnut tarpeeseen selvittää Ripatin taloudellista tilannetta rahanpesuepäilyn motiivin selvittämiseksi. Oikeuden mukaan suuri osa Ripatilta takavarikoiduista asiakirjoista sisälsi sellaista tietoa, joka olisi ollut saatavissa esimerkiksi verottajalta, ulosotolta tai luottorekistereistä. Niiden takavarikoiminen aiheutti enemmän vahinkoa kuin oli etsinnän toimittamisen kannalta välttämätöntä.

Rikosepäily koski vuotta 2011. Oikeus moitti sitä, että etsinnässä oli takavarikoitu suuri määrä vanhoja asiakirjoja.

Käräjäoikeus ei pitänyt esimerkiksi lainmukaisena sitä, että Ripatin toimistosta oli takavarikoitu päivyreitä ja viikkomuistioita vuosilta 2007, 2008 ja 2010.

Oikeus moitti poliisia myös siitä, että toinen etsintä oli aloitettu viisitoista minuuttia ennen kuin Ripatin avustaja Ari Halonen ehti paikalle, vaikka Ripatti oli nimenomaan pyytänyt Halosen läsnäoloa.

Sekä poliisi että Ripatti ovat valittaneet päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.

Syyttäjä: Asianajaja välitti tietoja käteiskätköstä