OAJ: Viime lamasta kärsitään nyt

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ei ole yllättynyt nuorten oireilusta. Nyt yläluokilla olevat oppilaat ovat syntyneet 90-luvun lamavuosina, jolloin karsittiin perheiden tukea ja säästettiin opetuksessa.

- Jo 90-luvulla sanoin, että nämä leikkaukset eivät näy heti, vaan vasta vuosien päästä. Myös silloin ryhmäkokoja kasvatettiin ja erityis- ja tukiopetusta vähennettiin. Tämän päälle tulivat vielä opettajien lomautukset ja sijaiskiellot. Olen aivan vakuuttunut, että niillä teoilla on oma vaikutuksensa tänä päivänä, Kangasniemi sanoo.

Eli tutulta kuulostaa - moni kunta on tekemässä tai jo tehnyt samansuuntaisia päätöksiä jälleen kerran. Kun vielä päälle lisää perheiden omat vaikeudet, työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden ja kiireen, ei Kangasniemen mukaan ole mikään ihme, että lapset ja nuoret oirehtivat niin kouluissa kuin kaduilla.

- Lisäksi nykyään nuoret valvovat internetin ja television kanssa yömyöhään, eli koulussa ollaan väsyneitä eikä työrauha toteudu.

"Nyt tehdään pysyvää haittaa"

Kangasniemi muistuttaa, että erityisoppilaat eivät ole ainoita, jotka opetukseen liittyvistä leikkauksista kärsivät.

- Kiltit, mutta vähän huonosti menestyvät oppilaat jäävät helposti jalkoihin. Se osa nuorista, joka haluaa opiskella ja menestyä, kärsii valtavasti häiriköivästä vähemmistöstä. Kaikki tämä yhdessä on johtamassa siihen, että meillä on 65 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta.

Kangasniemi näkee, että nuorten pahoinvointi näkyy aaltoina - joillain ikäluokilla on vaikeampaa kuin edellisillä, mutta nyt nuorille tehdään pysyvämpää haittaa.

- Tilanne on menossa todella huolestuttavaan suuntaan. Nyt on saatava työrauha palautettua kouluihin, mutta myös käytöstavat nuorille.

Erityisen tärkeänä Kangasniemi pitää erityis- ja tukiopetuksen säilyttämistä ja myös lisäämistä lamavuosina. Nyt tehdään juuri päinvastoin - kun on lama ja ongelmatapauksia tulee monesta syystä lisää, niin samaan aikaan leikataan tärkeitä tukitoimia.

- Hyvinkin lyhyt aika erityishuomiota voi auttaa kiikunkaakun-tilanteessa. Jos silloin pyörähdetään väärälle puolelle, takaisin pääsy voi olla erittäin vaikeaa.

Kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta

90-luvun lama laittoi erityisesti varhaiskasvatuksen koetukselle. Materiaaleja ja henkilökuntaa karsittiin, pieniä päiväkoteja suljettiin, ryhmäkokoja kasvatettiin ja niin edelleen. Kangasniemi miettii huolestuneena, millaisia tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat yläkouluiässä.

- Minusta nyt tehdään erittäin suuri karhunpalvelus, sillä kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta. Siellä lapsiin juurrutetaan esimerkiksi hyvät tavat. Näitä alkaa olla myöhäistä yläasteella korjata.

Kangasniemi pelkää, että päättäjät eivät ymmärrä, kuinka suuri taloudellinen menetys päiväkodeista säästäminen on.

- On valitettavasti todella paljon koteja, joissa ei ole edellytyksiä puhua käytöstavoista tai tukea lapsia oikealla tavalla. Jossain pitää lapsella turvallinen paikka olla, ja se voi olla koulussa tai päiväkodissa. Tämä edellyttää kuitenkin tarpeeksi pieniä ryhmiä ja erityistarpeiden huomioimista.

Suomessa parhaat opettajat - vielä

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi uskoo, että jos opettajille annettaisiin tarpeeksi resursseja, niin heillä olisi hyvät valmiudet puuttua monen oppilaan käytökseen jo hyvissä ajoin, ennaltaehkäisevästi.

Hän korostaakin, että Suomessa on erittäin hyvät opettajat.

- Vaikka tämä on nyt vähän itsekkäästi sanottu, niin kyllä tätä nuorten vaikeaa tilannetta pelastaa aika pitkälle se, että meillä on Suomessa maailman koulutetuimmat, parhaat opettajat. Heidän vuokseen esimerkiksi Pisa-tulokset näkyvät vielä hyvänä, mutta pelkäänpä, että ne kohta kääntyvät meitä vastaan.

Kangasniemi sanoo, että enää ei voida vain kuvitella, että kaikki on hyvin.

- Ensiksi päteviä opettajia alkaa pian siirtyä muihin tehtäviin. Opettajilta puuttuvat keinot, joiden avulla ongelmiin koulussa voitaisiin puuttua - häiriköivä oppilas on usein pakko pitää luokassa.

Päättäjät ottavat nuoret ja opetuksen usein esille juhlapuheissa, varsinkin järkyttävien tapahtumien jälkeen, mutta Kangasniemi sanoo, ettei tämä riitä. Talous hallitsee koulumaailmassa liian voimakkaasti.

- Vielä ollaan valovuodenpäässä juhlapuheiden kauniista sanoista.

Lue myös:

(11.3.10)

(10.3.10)

(10.3.)