Nuori äiti: Hermovaurio teki elämästä helvettiä

Vuonna 2006 Johanna Yliniemelä, 30, oli terve nainen ja kahden lapsen äiti. Kaksi aikaisempaa synnytystä oli mennyt hyvin, mutta helvetti alkoi kolmannen lapsen synnytyksen jälkeen. Synnytyksessä päädyttiin hätäsektioon. Yliniemelän laskujen mukaan epiduraalipistos jouduttiin laittamaan neljä tai viisi kertaa, ennen kun lääkäri löysi oikean paikan.

– Pistokset kävivät tosi kipeään. Tuska oli älytön, Yliniemelä muistelee.

Kun tuore äiti heräsi sektion jälkeen, hän huomasi, ettei toinen puoli vartalosta noussut lainkaan.

– Säikähdin tosi paljon, mutta lääkäri sanoi, että se johtuu useista pistoksista, Yliniemelä kertoo.

Hänet kotiutettiin, mutta ongelmat jatkuivat. Kun pistoskohdassa tuntunut pistävä kipu ei helpottanut, hän varasi ajan naistenklinikalle. Gynekologi ohjasi Yliniemelän terveyskeskukseen, jossa häntä alettiin hoitaa kipulääkkeillä.

– Potilaskertomukseen kirjoitettiin: "Varsin epämääräiset oireet, johtuukohan epiduraalista?". Kukaan ei kirjoittanut mustaa valkoiselle, ja tänä päivänäkin minulla on sellainen olo, ettei minua oteta oikein tosissaan.

Nuoren äidin jatkuva painajainen

Kipulääkkeillä hoitaminen auttoi aluksi jonkin verran, mutta kivut palasivat aina, usein entistä pahempana. Jatkuva hermosärky on tehnyt Yliniemelän elämästä yhtä painajaista. Nainen ei pysty olemaan yhdessä asennossa pitkään. Seisominen, istuminen ja makaaminen ei onnistu, vaan hänen täytyy vaihtaa asentoa useasti. Diagnoosiksi on vuosien jälkeen varmistunut hermovaurio.

Yliniemelä on tehnyt valituksen synnytystapahtumasta potilasvakuutuskeskukseen, josta tuli hylätty päätös. Sairastaminen ei ole antanut hänelle voimia taistella asiansa puolesta. Työssä käyminen on Yliniemelälle tällä hetkellä mahdotonta ja sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet, sillä sairastaminen on pakottanut hänet neljän seinän sisälle. Masennuskin on nostanut aika ajoin päätään.

– Olen tuntenut itseni koko sairasprosessin ajan yksinäiseksi. Tuntuu, että kaikesta pitää selvitä yksin. Äiti, sisko ja veli tukevat minua onneksi paljon. Myös mieheni on skarpannut minua, Yliniemelä kertoo.

Nuori äiti yrittää löytää apua kipuihinsa, mutta toistaiseksi parantumisesta ei ole toivoa. Rovaniemelle muuttanutta naista on hoidettu kipupolilla, fysiatrilla, neurologilla ja kuntoutuspolilla, mutta hermosärkyyn ei ole löytynyt helpotusta. Suurin pelko on pyörätuoliin joutuminen. Kolmen lapsen hoitaminen on jo nyt vaikeaa.

– Olen väsynyt, voimaton, todella vihainen ja surullinen. Jos lapsia ei olisi, en olisi tässä. Teen kaikkeni, että lapsillani on äiti, Yliniemelä kertoo.

Yliniemelän huolta syventää se, etteivät lääkärit ole päässeet yksimielisyyteen hermovaurion syystä.

– He eivät osaa sanoa muuta kuin, että kyseessä on hermovaurio. Syytä sille he eivät kuitenkaan osaa kertoa. Tuntuu että olen koekaniini, joka syö lääkkeitä, mutta mitään apua ei tule, nainen sanoo surullisena.

Tällä hetkellä Yliniemelä odottaa pääsyä hermoratatutkimukseen. Toivo alkaa kuitenkin olla elämässä harvinainen vieras.

Voiko epiduraali johtaa hermovaurioon?

Anestesiaklinikan hallinnollinen osastonylilääkäri Riku Aantaa Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että epiduraalipuudutuksesta johtuva hermovaurio on mahdollinen, mutta äärimmäisen harvinainen. Tilastojen mukaan vain yksi 5 000-10 000 potilaasta saa epiduraalipuudutukseen liittyvän hermovaurion. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että synnytykseen liittyvä hermovaurio voisi tapahtua TYKS:ssä kerran kahdessa vuodessa.

Harvinaisuudesta huolimatta hermovaurioepäily otetaan aina vakavasti.

– Jos epäily herää, eli potilaalle ilmaantuu epätyypillistä tuntopuutosta tai kipua, lähdemme selvittämään sitä heti, päivän kuluessa. Jos potilas valittaa kipua tai tuntopuutosta, periaate on se, että hän on aina oikeassa, Aantaa kertoo.

Epiduraaliin yhdistettävä hermovaurio vaatii kliinisen oirekuvan, neuroanatomian tuntemusta ja neurofysiologisia mittauksia. Hermoperäisen kivun tutkimiseen voidaan käyttää muun muassa elektroneuromyografiaa eli hermoratatutkimusta. ENMG- tutkimuksella mitataan ääreishermojen johtonopeuksia ja lihasten sähköistä toimintaa ja häiriöitä.

– ENMG-tutkimuksella pystytään varsin varmasti joko pois sulkemaan tai todentamaan hermovaurio, Aantaa selventää.

Aantaa muistuttaa, että hermovaurioihin on lukuisia muitakin syitä kuin epiduraalipuudutus. Vaurion voi aiheuttaa esimerkiksi hankala synnytysasento tai synnytystapahtumaan liittyvät venytykset.

Tilastojen valossa epiduraalipuudutusta ei kannata pelätä. Asiantuntijoiden mukaan epiduraalista on hyötyä sekä lapselle että äidille.

– Kansainvälinen käsitys on, että riskit suhteessa hyötyyn ovat vähäisiä. Riskit ovat kuitenkin todellisia, eikä niitä pidä kieltää. Aina kun otetaan neula käteen, riski on olemassa, Aantaa sanoo.

Teksti: MTV3/helmi, Maarit Rasi

Kuvat: Shutterstock