Mainos

Normitalkoot: väestönsuojista turhia kustannuksia?

Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakentamisen normitalkoot, joiden aikana perataan koko rakentamisen pykäläviidakko kaavoituksesta alkaen.Erityisesti selvitetään sitä, aiheutuuko joistain määräyksistä täysin turhia kustannuksia.

Kuka tahansa voi osallistua normitalkoisiin vastaamalla hankkeen verkkosivuilla www.normitalkoot.fi olevaan kyselyyn ja osallistumalla keskusteluun. Myös Joka kodin asuntomarkkinat on normitalkoissa tiiviisti mukana alkusyksyn aikana.

Normitalkoot ovat käynnistyneet ympäristöministeriön aloitteesta, mutta monet muutkin tahot pitävät niitä tarpeellisina.

– On ihan hyvä peilata, mitä kaikkea tässä yhteiskunnassa on tullut säädeltyä rakentamisen osalta, toteaa rakennustarkastaja Kalevi Lammi Tampereelta.

– Täällä on niin monenlaista intressiryhmää. Varsinkin viime vuosina ja vuosikymmeninä on syntynyt yhden asian liikkeitä, jotka haluavat normistoon oman puumerkkinsä.

Samaa mieltä on rakennustoimisto Palmberg Oy:n toimitusjohtaja Jukka Terhonen.

– Luettelo rakentamista koskevista määräyksistä on jo kolme senttiä paksu nippu. Määräyksiä tulee joka päivä lisää niin paljon, ettei niistä tiedä enää oikein kukaan. Odotamme järkevöittämistä ja sitä, että meitäkin - toteuttajia ja asiakkaita - kuunneltaisiin näissä talkoissa.

Harrastustila vai poikkeusolojen suoja?

Rakentamisen ammattilaisille viime toukokuussa suunnatussa kyselyssä nousivat esille varsinkin väestönsuojien rakentamista koskevat vaatimukset. Lammi puistelee päätään.

– Väestönsuojia tehdään nyt niin asumista, työntekoa kuin harrastuksiakin varten. Tampereellakin lienee väestönsuojapaikkoja jo lähempänä puolitoista paikkaa per henkilö.

Kun tällä hetkellä tavoitellaan pienimuotoista rakentamista, on kova kynnys kun väestönsuojavaatimus paukahtaa 600 neliöstä. Kustannusvaikutus on suuri.

Väestönsuoja on rakennettava uusiin rakennusryhmiin, joidenkerrosala on vähintään 600 neliötä ja joissa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Väestönsuojan on myös oltava 1-2 prosenttia rakennuksen kerrosalasta, kuitenkin vähintään 12 neliötä.

Terhonen toteaa, ettei kokonaistarkastelua useinkaan tehdä:

– Joka taloon tehdään aina vain orjallisesti väestönsuoja, jonka ainoa hyöty on, että sinne voidaan laittaa joku varastokoppi. Se on raskas rakenne ja aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka eivät koidu asukkaan hyödyksi millään tavalla.

Sisäasiainministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski muistuttaa kuitenkin, että väestönsuojat on rakennettu ensisijaisesti poikkeusolojen suojaamistarvetta varten. Riskikartoitus perustuu samaan kuin puolustusvoimilla:

– Tällä raskaalla rakenteella on tarkoitus suojata väestö niissä tilanteissa, joita poikkeusoloissa tulee eteen.Jos rakennuskustannukset muodostuvat kohtuuttoman suuriksi ja jos toiminta on sellaista, ettei siinä oikeasti tarvita väestönsuojaa, myönnetään vapautuksia tai helpotuksia.

Väestönsuojia koskevat vaatimukset perustuvat pelastuslakiin, jonka toimeenpanosta vastaa sisäasianministeriö. Sen viime vuonna hyväksymän väestön suojaamisen strategian pohjalta on käynnistynyt pelastuslain uudistushanke, jonka yhteydessä ainakin väestönsuojan rakentamisvelvoitteen alarajaa on tarkoitus muuttaa. Työryhmän ehdotus on 1000 neliötä.

– Varsin todennäköisesti raja tuleekin nousemaan, Koivukoski arvioi.

– Pienimmät väestönsuojat ovat osoittautuneet toiminnallisesti hiukan epäkelvoiksi. Ne ovat niin pieniä, ettei niille juuri löydy normaalia käyttöä ja toisaalta niiden aiheuttama rakennuskustannusten nousu on sitä luokkaa, ettei sitä voi pitää kohtuullisena rakennuttajalle.

Samalla laista poistettaneen käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi jäänyt vaatimus tehdä väestönsuoja suurten peruskorjausten yhteydessä. Koivukosken mukaan sen perusteella ei ole juurikaan syntynyt uusia väestönsuojelupaikkoja:

– Jos olemassa olevaan kiinteistöön joudutaan tekemään uusi väestönsuoja, kustannukset nousevat nopeasti niin kohtuuttomiksi, että siitä myönnetään vapautus.

Osallistu normitalkoisiin!

Pohdintaa on herättänyt myös normitalkoiden yhteydessä esille noussut ajatus panostamisesta suuriin alueellisiin väestönsuojiin. Koivukoski tuo esille vastakkaisen näkökulman:

– Riskianalyytikkojen johtopäätös oli juuri päinvastainen: ison suojan rakentaminen on erittäin suuri riski suojattaville. Jos sellaiseen sattuu osumaan pommi sotatilanteessa, tappiot ovat huomattavasti suuremmat kuin hajalle sijoitetuissa, pienemmissä suojissa.

Koivukoski arveleekin, että lainsäädäntötyössä joudutaan pohtimaan suojien optimikokoa toisaalta suojaamisen, toisaalta kustannusten kannalta sekä sitä, kuinka niitä käytetään.

– Ongelma on erittäin visainen ratkaistavaksi. Jos suojia käytetään normaalioloissa, olisi kaikkein järkevintä, että suoja olisi lähellä asuntoa tai sitten työpaikalla – suoraan sen alapuolella siten, että siirtymisajat olisivat mahdollisimman lyhyitä.

Kuka väestön suojaamisesta ja suojien rakentamisesta jatkossa sitten päättäisi? Uudistustyön yhteydessä on heitetty esiin malli kaksiportaisesta päätöksentekoprosessista. Paikallisella tasollahan päätetään muutenkin esimerkiksi kaavoituksesta, joten siellä nähdään parhaiten oma tarve, mutta valtakunnallista tietoa ja harkintaa vaativista asioista päätettäisiin keskushallintotasolla. Koivukoski huomauttaa kuitenkin, ettei tältä osin ole luonnosteltu säädöksiä.

Laki voi olla uudistettuna voimassa aikaisintaan vuoden 2011 alussa.

– Kun kysymys on rakentamisesta, tähän on todennäköisesti harkittava aikataulujen osalta jonkin tasoisia siirtymäsäännöksiä.

Kerro oma mielipiteesi väestönsuojista!

Mitä mieltä sinä olet: tarvitaanko Suomessa uusia väestönsuojia? Voit kertoa näkemyksesi vastaamalla normitalkoiden verkkosivuilla www.normitalkoot.fi olevaan kyselyyn.

(JKA 12.9.2008)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.