Nizzan terrori-iskun seuraus: lasten koulunkäyntiä vahtivat nyt poliisit ja sotilaat - opettajilla hätäpainikkeet kaulassa

Australiasta Ranskaan muuttaneen Jane Neville-Smithin lapset ovat koulussa Antibesin vanhassa kaupungissa, reilun parinkymmenen kilometrin päässä Nizzasta. Hän on jo syksyn aikana tottunut koululla seisoskelevaan poliisiin.

- Aluksi se hermostutti lähinnä lasten kannalta. Nyt jo ajattelen, että tähänkin pitää nyt vain tottua, tätä arki nyt täällä on.

Siinä missä pienimmät, kolmivuotiaat esikoululaiset sai vielä jokin aika sitten viedä koululuokkaan saakka, joutuvat vanhemmat nykyään sanomaan au revoir jo kaukana koulun portilla.

Maan turvallisuusluokitus, eli vigipirate on alueella nostettu sen korkeimmalle tasolle. Alakouluihin ei vanhemmilla ole luvatta asiaa eikä edes koulureppuja sallita kaikissa opinahjoissa.

Nizzan iskun seurauksena myös Antibesissa ja sen rannoilla kiertävät nyt yleistä turvallisuutta valvovat sotilaat. Samat sotilaat nähtiin viikolla myös Neville-Smithin lasten koulun edustalla.

- Koulun edessä oli huonosti parkkeerattu sininen pakettiauto, mikä kiinnitti sotilaiden huomion, Neville-Smith kertoo.

Hän kuvasi tilanteen omasta ikkunastaan. Sotilaat vartioivat pakettiautoa ja koulun edustaa kunnes auton omistaja tuli itse paikalle.

- Kävi ilmi, että se oli yhden isän, joka oli tuonut lapsensa kiireellä kouluun, Neville-Smith selvittää. Mies oli selvinnyt puhuttelulla.

- Jos rehtori olisi ollut paikalla, hän olisi kyllä saanut kuulla kunniansa, Neville-Smith nauraa.

Lapset turvallisuuskoulutukseen

Uhkiin varaudutaan paitsi eteläranskalaisten koulujen porteilla, myös niiden seinien sisäpuolella. Lukuvuoden aikana on edessä turvallisuusharjoitukset kaikissa kouluissa. Käytännössä se tarkoittaa, että oppilaiden kanssa harjoitellaan tilanteita, joissa hyökkääjä pääsisi koulun tiloihin.

Pitääkö piiloutua luokkaan vaiko paeta – päätöksen tekee opettaja. Kaikkein pienimpien kanssa uhkaavia tilanteita harjoitellaan leikin varjolla.

Harjoitusten lisäksi opettajien tehtävänä on pitää silmällä oppilaiden mahdollista radikalisoitumista ja raportoitava niistä. Myös ulkopuolisia valvotaan.

- Opettajien pitää seurata koululla liikkuvia henkilöitä ja ilmoittaa epäilyttävistä, yksi yläasteen opettaja kertoo. Hän myöntää kaipaavansa lisäkoulutusta.

Hätäpainike riippuu kaulassa

Nizzassa jokaisen koulun rehtorille ja vartijalle jaettiin ennen kouluvuotta pienet, kaulassa roikkuvat hälytyslaitteet, joilla apua saa nopeasti paikalle.

Marseillen kaupungin pohjoispuolella sijaitsevassa Aix-en-Provencessa mentiin vieläkin sitäkin pitemmälle: siellä hälytysnappi jaettiin kaupungin 74 koulun jokaiselle työntekijälle aina opettajasta keittäjään. Satsaus maksoi kaupungille 160 000 euroa.

- Jos koulun ulkopuolinen henkilö tulee sisälle koulurakennukseen, silminnäkijä voi painaa nappia. Puolentoista minuutin kuluessa hälytys alkaa koulussa soida. Näin henkilökunta voi panna ovet kiinni ja saattaa lapset suojaan, kaupungin viestintäpäällikkö Paul-Henry Fleur selventää. Napin painallus lähettää saman tien myös kaksi tekstiviestiä paikalliselle poliisille.

Ennen kouluvuoden alkua maan hallitus ilmoitti irrottavansa valtion kassasta 50 miljoonaa euroa koulurakennusten saattamiseksi turvallisiksi. Ranskassa on 64 000 opinahjoa - joissain kouluissa remontit ovat tarkoittaneet porttien vaihtamista, toisissa taas ovenkahvojen uusimista.

Useiden terrori-iskujen kohteeksi joutunut Ranska varautuu pahimpaan. Viimeksi ranskalaiseen kouluun iskettiin vuonna 2012. Silloin Mohamed Merah tappoi Toulousen juutalaisen koulun opettajan sekä sen kolme oppilasta.