"Nakuskannerit" korvaavat lentokenttien metallinpaljastimet?

Apulaisjohtaja Tuomo Kivikarin mukaan skanneri olisi selvästi metallinpaljastinta tehokkaampi väline havaita kiellettyjä esineitä matkustajien vaatteiden alta.

Turvaporteilla voisi jatkossa olla metallinpaljastimia muistuttavat "länget" , jotka toimisivat kuitenkin skanneriteknologialla.

- Ihanteellisin olisi laite, jolla voitaisiin jo turvatarkastusjonossa skannata ihmisiä ja poimia sitten tarkempaan tarkastukseen, jos henkilöllä on jotain epäilyttävää vaatteiden alla, Kivikari selittää.

Henkilöskannerit ovat nousseet voimakkaasti lentoturvallisuuskeskusteluun sen jälkeen, kun nigerialaismies yritti räjäyttää amerikkalaisen lentokoneen joulupäivänä. Toisaalta epäselvää on se, olisivatko alusvaatteisiin piilotetut räjähteet kuitenkaan näkyneet "nakuskannerin" kuvissa.

- Todennäköisyys on ainakin suurempi kuin käsin tehtävässä tarkastuksessa ja metallinilmaisinhan reagoi vain metalliin. Skanneri on armottomampi, Kivikari sanoo.

Ihmisten vaatteiden alle näkevien skannereiden laajamittaisempi käyttö on kiinni osittain teknologian kehittymisestä, mutta erityisesti poliitikoista.

Avainasemassa on EU. Muun muassa Yhdysvallat on vedonnut unioniin skannereiden tuomiseksi kentille. EU-parlamentti tyrmäsi kesällä 2008 skannereiden hyväksymisen yleiseen käyttöön unionin lentoasemilla. Komissio selvittää parhaillaan skannereiden hyötyjä ja riskejä ja asia tullee uudestaan parlamentin käsittelyyn.

"Pelkkää teatteria"

Säteilyn lisäksi skannereiden vastustajat ovat huolissaan matkustajien yksityisyydensuojasta. Yksi kriitikoista on Electronic Frontier Finland -yhdistys. Se ei usko, että skannerit lisäisivät lisää lentoturvallisuutta.

- Ne lisäävät ainoastaan laitevalmistajien ja niitä myyvien kallispalkkaisten konsuttien taloudellista turvallisuutta, napauttaa puheenjohtaja Tapani Tarvainen.

Finavialta vakuutetaan, että yksityisyydensuojasta pidetään tiukasti kiinni. Kun laitetta testattiin Helsinki-Vantaan kentällä, kuvaa katsova henkilö oli kokonaan toisessa tilassa. Lisäksi kuvasta oli sumennettu kasvot ja intiimialueet.

- Kuvaa katsovalla työntekijällä ei saanut myöskään olla huoneessaan mukana kameraa tai kamerakännykkää, Kivikari kertoo.

Effin Tarvainen ei luota vakuutteluun.

- Niitä kuvia voidaan tallentaa ja niitä voidaan välittää eteenpäin. Vaikka luvataan, että niin ei tehdä, voiko siihen luottaa, kun se on kuitenkin käytännössä niin helppoa?

- Ja vaikka mitä sanotaan kuvien laadusta, tosiasia on se, että teknologia kehittyy ja ne muuttuvat koko ajan paremmiksi, Tarvainen toteaa.

Vähäinenkin säteily pelottaa

Helsinki-Vantaan lentokentällä testattiin parin vuoden ajan Rapiscan Secure 1000 -skanneria, jonka toiminta perustuu matalaenergiseen röntgensäteeseen. Testijakson aikana kuvattiin vapaaehtoisia, mutta ei lapsia ja raskaanaolevia naisia. Kivikarin mukaan säteilyannos oli erittäin vähäinen.

- Säteily vastaa muutaman minuutin matka-aikaa lentokoneessa. Tästä huolimatta jotkut ihmiset eivät halunneet tulla kuvattavaksi säteilyn takia.

Kivikarin mukaan testiaikana noin 80 prosenttia matkustajista suostui skannerin kuvattavaksi.

Laskun maksaa matkustaja

Henkilöskannereiden hinnat vaihteleavt noin 50 000 eurosta jopa 250 000 euroon. Suurten kustannusten takia Suomessa laitteita sijoitettaisiin todennäköisesti vain Helsinki-Vantaalle.

Terroritekojen pelko on saanut valtiot, erityisesti Yhdysvallat, sijoittamaan runsaasti rahaa lentokenttien turvallisuuteen. Tämä näkyy myös laitevalmistajien taloudessa ja siinä, että alalle on nyt paljon tunkua.

Kuka nämä laitehankinnat maksaa ?

- Periaate on, että matkustajat maksavat kulut. Jos kuitenkin saamme valjastettua turvatarkastuksiin automatisoitua tekniikkaa, joka vähentää henkilökunnan tarvetta, se alkaa olla kustannustehokkuudessa siedettävää luokkaa, Kivikari pohtii.