Pariisin terrori-iskuissa tyrmistyttää erityisesti se, miten näin järjestelmälliset ja suunnitelmalliset iskut saattoivat tapahtua vain kymmenen kuukautta Charlie Hebdo -iskujen jälkeen, kirjoittaa rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Hannula.
Synkkä herätys Pariisin todellisuuteen.
6 terrori-iskua.
Jopa 150 kuollutta.
Yli 200 loukkaantunutta.
Murheellisen yön uhriluku tulee vielä päivän aikana vielä kasvamaan, sillä Pariisin sairaalat ovat täynnä vakavasti loukkaantuneita uhreja, joiden perjantai-illan piti olla kokonaan toisenlainen.
Hieman ennen iltakymmentä Pariisin keskustakorttelit kuhisivat elämää. Bataclan-teatterissa yhdysvaltalainen garage rock -yhtye Eagles of Death Metal oli soittanut ilmeisesti loppuunmyytyä keikkaansa jo tunnin. Bändi on keikkaillut myös Suomessa ja suositun Bataclan-teatterin keikka oli osa yhtyeen Euroopan kiertuetta.
Kesken keikan konetuliasein varustautuneet miehet marssivat sisään ja aloittivat silmittömän tulituksen väkijoukkoa kohti.
Musiikki lakkasi, tulitus ei.
Kun apu ehti paikalle, hävitys oli jo valtaisa. Viimeisimpien arvioiden mukaan konsertissa kuoli 110 ihmistä. Bändin jäsenet pääsivät turvaan. Suurin osa uhreista on nuoria kaupunkilaisia, jotka eivät ehtineet paeta tulitusta konserttihallin ylempiin kerroksiin.
Pariisin kadut olivat aamulla murheellisen autiot. On suunnatonta surua ja tyrmistystä sekä pelkoa siitä, ovatko iskut tältä erää varmasti ohi.
Erityisen paljon ranskalaisten turvallisuuden tunnetta horjuttaa nyt se, etteivät viranomaiset pystyneet torjumaan iskua, joka tapahtui näin pian Charlie Hebdo -tapahtumien jälkeen. Bataclan-isku tapahtui lähellä Charlie Hebdo -lehden toimitusta, aikana jolloin Ranskan valmiuden terrori-iskuja vastaan olisi pitänyt olla korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Ranskan tilannetta vaikeuttaa se, että maassa on poikkeuksellisen paljon seurattavia henkilöitä. Valvontaa ja vakoilua oli kuitenkin tammikuun tapahtumien jälkeen lisätty.
Tieto siitä, että näinkin järjestelmälliset ja suunnitelmalliset iskut tapahtuivat kaikesta huolimatta, on otettu vastaan tyrmistyneenä.
Iskun tekijöistä ei ole vielä tihkunut tietoa julkisuuteen. Mikään järjestö ei ole vielä ilmoittanut olevansa iskujen takana. Todennäköisesti taustalta paljastuu verkosto, jonka vaarallisuutta on aliarvioitu kohtalokkain seurauksin, kuten kävi Charlie Hebdo-iskussa.
Ovatko tekijät tällä kertaa olleet Ranskan turvallisuusviranomaisten seurannassa, jolloin taustalla on karkeasti epäonnistunut riskiarvio – voi ovatko tekijät kokonaan tuntemattomia?
Ympäri Eurooppaa turvallisuusviranomaiset kartoittavat nyt kukin omaa tilannettaan. Onko riskejä arvioitu oikein? Pitääkö vakoilua ja valvontaa lisätä? Suljetaanko rajoja?
Yhdysvallat sulkeutui merkittävästi 9/11-iskujen jälkeen. Vakoilua ja valvontaa lisättiin yksilön oikeuksien kustannuksella. Tulevat päivät näyttävät, mitä Euroopalle tapahtuu.