Afganistanin jylhät vuoret ja tiet ovat olleet viime vuosikymmeninä hengenvaarallisia paikkoja jatkuvan sotimisen takia. Nyt niitä haluavat valloittaa naiskilpapyöräilijät, vanhoillisia perinteitä uhmaten.
– He ovat rauhankyyhkyjä. He pyöräilevät päivittäin näyttääkseen ihmisille ettei se ole ongelma, sanoo ohi sujahtavista kilpapyöräilijöistä Dari Sadiq Sadiqi, maan pyöräilyliiton johtaja.
Afganistanin pyöräilymaajoukkueen naiset polkevat lämmittelykierrosta radantapaisella Kabulin liepeillä. He valmistautuvat taittamaan 430 kilometriä Kabulista pohjoisen Mazar-i-Sharifiin viikon päästä. Määränpäässä vietetään tuolloin persialaisten uuttavuotta nowruzia.
"Haluamme tästä arkipäivää"
– Jonain päivänä tästä on tultava perinne. Afganistanin naisten pyöräilymaajoukkue haluaa, että pyöräilystä tulee arkipäiväinen ja yleinen tapa tytöille Afganistanissa, vakuuttaa Masooma Aliza, yksi maajoukkueen pyöräilijöistä.
Haaste on kovempi kuin yksikään vuoristoetappi maassa, mutta tämä 18-25-vuotiaiden naisten ryhmä ei aio antaa periksi.
1970-luvun valokuvat Kabulista ovat kuin mistä tahansa isosta kaupungista naisten moderneine pukeutumisineen.
Neuvostoliiton joulukuussa 1979 aloittama kymmenvuotinen miehitys, neuvostojoukkojen poistumista seurannut sisällissota, ja äärivanhoillisten talebanien valtaan nousu 1990-luvulla merkitsivät takapakkia naisille.
Pitkä matka burqan alta
Talebanien ääri-islamilaisen hallinnon aikana naisten ja tyttöjen asema kurjistui takapajuiseksi. Ulkona liikkuessaan naisten oli pukeuduttava kaiken peittävään burqaan, myös Kabulissa.
Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Afganistaniin loppuvuodesta 2001 syyskuun terrori-iskujen seurauksena, ja Osama bin Ladenin johtamaa al-Qaidaa suojannut taleban-hallinto romahti.
Afganistanille luvattiin uutta alkua, tytöille koulutusta ja naisille taas pääsyä burqan alta työelämään, mutta tie on ollut kuoppainen.
Naiset pyöräilivät 1980-luvulla
Pyöräilyliiton puheenjohtaja Sadiq Sadiqi kasasi naisten kilpapyöräilijät uudestaan joukkueeksi 2006. Edellisen kerran naiset olivat kilpailleet pyörän satulassa 1980-luvulla.
– Ongelmia on paljon. Tarvitsemme hallitukselta tukea, mutta sitä ei ole. Tarvitsemme kunnon harjoittelureitit, koska emme voi pyöräillä Kabulin liikenteessä ahdistelun takia, sanoo maajoukkuepyöräilijä Rukhsar Habibzai.
Naiset kilpapyöräilevät neljässä maan 34 maakunnasta, Kabulin lisäksi shiialaisten hazaroiden asuttamilla seuduilla pohjoisemmassa Afganistanissa. Hazaroille pyöräilevä nainen ei ole kauhistus.
Naisjalkapalloilijoille uusi asu
Pyöräilijät eivät ole ainoat urheilevien naisten airueet.
Viime viikolla Afganistanin naisten jalkapallomaajoukkue esitteli uuden kokopunaisen peliasunsa. Tarvittaessa siihen kuuluu varta vasten suunniteltu hiukset peittävä osa, ja pelihousujen ja -paidan alle ihomyötäinen ohut lisäasuste.
Naiset pelasivat ensimmäisen maaottelunsa reilu viisi vuotta sitten Nepalia vastaan.