Muut uudistusvaihtoehdot kasvattaisivat julkisia menoja.
Asumistuen kasvaneet kustannukset ja asumismenojen korvaaminen perustoimeentulotuella ovat herättäneet keskustelua. Kela on selvittänyt viiden yleiseen asumistukeen mahdollisesti tehtävän uudistuksen vaikutuksia asumistuen saajien tuloihin ja julkisiin menoihin.
Nykyisellään yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnittain. Tuen määrään vaikuttavat ruokakunnan menot, tulot ja jäsenten määrä sekä asunnon sijaintikunta. Asumistuen määrä on 80 prosenttia hyväksyttyjen asumismenojen ja ruokakunnan tulojen mukaan määrittyvän perusomavastuun erotuksesta. Hyväksytyille asumismenoille on ruokakunnan koon ja asuinkunnan mukaan määräytyvä yläraja.
Nykyisellään valtion asumistukimenot ovat 1 920 miljoonaa euroa vuosittain ja toimeentulotukimenot 983 miljoonaa euroa vuosittain.
1. Vain hakijan tulot vaikuttavat
Mikäli asumistuen määrään vaikuttaisivat vain ruokakunnan vähiten ansaitsevan aikuisen tulot, julkiset menot kasvaisivat 1 390 miljoonalla eurolla. Uudistuksessa asumistukimenot kasvaisivat 3 335 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenot puolestaan laskisivat 958 miljoonaan euroon. Uudistus hyödyttäisi etupäässä suurituloisimpia asumistuen saajia, sillä samaan ruokakuntaan kuuluvien tulot voivat vaihdella suurestikin.
2. Henkilökohtainen tuki
Asumistuen siirtäminen täysin henkilökohtaiseksi muuttaisi tuen laskuperusteita siten, että tuloiksi laskettaisiin henkilön omat tulot ja asumismenoiksi ruokakunnan asumismenot jaettuna aikuisten määrällä. Uudistus kasvattaisi julkisia menoja 615 miljoonalla eurolla asumistukimenojen kasvaessa 2 552 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenojen laskiessa 966 miljoonaan euroon. Tuen siirtäminen henkilökohtaiseksi hyödyttäisi niin ikään suurituloisimpia asumistuen saajia.
3. Ansiotulovähennyksen porrastaminen
Ansiotulovähennyksen porrastaminen kohdentaisi vähennyksen erityisesti pienituloisille asumistuen saajille. Nykyisellään asumistuen saajaosa voi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se vähentää asumistuen määrää. Uudistuksessa ansiotulovähennystä vähenisi 20 eurolla jokaista 300 euron ylittävää 100 euroa kohden. Ansiotulovähennyksen porrastaminen laskisi julkisia menoja 94 miljoonalla eurolla asumistukimenojen laskiessa 1 814 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenojen noustessa hieman 995 miljoonaan euroon. Säästöt tulisivat etupäässä suurituloisimpien asumistuen saajien tukien vähenemisestä.
4. Korvattavan osuuden porrastaminen
Korvattavan osuuden porrastamisessa pienituloisten hakijoiden asumismenoista korvattaisiin 100 prosenttia, kuitenkin hyväksyttyjen asumismenojen ylärajaan asti. Korvattavan osuuden raja olisi sama kuin nykyisen omavastuun raja. Jos perusomavastuu olisi 0 euroa, hyväksytyt asumismenot maksettaisiin kokonaisuudessaan. Muutoin korvauksen määrä olisi nykyinen 80 prosenttia. Uudistuksen tavoitteena olisi parantaa pienituloisimpien tukea ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Se nostaisi julkisia menoja 90 miljoonalla eurolla asumistukimenojen kasvaessa 2 144 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenojen supistuessa 849 miljoonaan euroon. Menolisäykset hyödyttäisivät pienituloisimpia asumistuen saajia.
5. Asumistuen enimmäismenojen poistaminen
Asumistuen enimmäismenojen poistaminen ja korvattavan osuuden kasvattaminen 80:sta 100:n prosenttiin vähentäisi niin ikään toimeentulotuen tarvetta. Uudistus tehtäisiin säilyttämällä silti tuloista riippuvainen omavastuu, ja se kasvattaisi julkisia menoja 616 miljoonalla eurolla. Asumistukimenot kasvaisivat 2 909 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenot laskisivat 611 miljoonaan euroon. Uudistus hyödyttäisi asumistuen saajia kaikissa tuloluokissa.