Naantali – Suomen paras asuinalue?

Vielä muutama vuosikymmen sitten Naantali oli Suomen pienin kaupunki. Se alkoi kasvaa erityisesti Nesteen jalostamon rakentamisen myötä. Nyt Naantalissa asuu noin 14 000 henkilöä, joista 3000 kaupungin keskustassa. Työpaikkojen ja palvelujen osalta Naantali tukeutuu paljolti läheiseen Turkuun, mutta omastakin takaa niitä on hyvin tarjolla.

Naantalin viehätys asuinalueena perustuu historialliseen vanhaan puukaupunkiin ja meren läsnäoloon kesäisine venesatamineen. 1970-luvulla vahvistetun Naantalin vanhankaupungin asemakaavan tavoitteena on säilyttää keskiaikainen kaupunkikuva siten, että vanhasta kaupungista muodostuu samalla myös nykyaikaisesti elävä kaupunginosa. Uudelleen rakennettaville ja korjattaville rakennuksille on tehty tarkat rakennusohjeet.

Kaupunki on jännittävästi kahtiajakoinen: "Se on yhtä aikaa tarkoituksenmukaisesti syntynyt – satama hyvällä paikalla, pääkatu, raatihuone, vanha kunnon asemakaava ruutukaavoineen – mutta kun se sitten nousee kukkulalle, korttelit rajautuvatkin vapaamuotoisesti ja syntyy pihoja, joista näkymät avautuvat milloin merelle, milloin kaupunkiin", kuvailee Anne Jarva.

"Asuminen Naantalin vanhassa keskustassa on valittu elämäntapa", Kimmo Rönkä tuumii. "Siihen kuuluu meri ja veneily, vanha puutalo, taide ja kulttuuri... ehkä Muumimaa lastenlapsille. Se muistuttaa esimerkiksi Ranskan Rivieraa."

Rönkä arvelee tällaisten elämäntapaan perustuvien asuinalueiden yleistyvän myös meillä – ei kuitenkaan ehkä aivan Naantalin kaltaisten: "Asuuhan täällä käsityöläisiä ja taiteilijoita, mutta talot ovat niin hulppeita ja pihat isoja, että eivät he varmaan ihan köyhimmästä päästä ole." Maksukykyiselle seniorille Naantali on houkutteleva vaihtoehto: "Täällä on aika hyvä palveluvarustus kylpylästä keskustan hyviin peruspalveluihin", Rönkä toteaa.

Hyvät ovat palvelut, myöntää Karl-Erik Stenberg. Hän on asunut vaimonsa kanssa yli neljännesvuosisadan isoisänsä 1890-luvulla rakentamassa talossa, joka sijaitsee aivan Naantalin venesataman tuntumassa, vilkkaan turistikadun tuntumassa: "Jos terveys vaatii, terveyskeskuksesta saa yleensä ajan samana päivänä. Sotainvalideille kaupunki on järjestänyt erinomaiset palvelut."

Stenbergin talossa on kolme huoneistoa. Tytär asuu yläkerrassa ja yksi asunto on vielä osittain remontoitavana. Aija Staffans ihastelee ratkaisua: "Siinä talossa asuu siis jo perheen neljäs sukupolvi. Kun istuu puuverannalle niin tuntuu siltä, ettei tässä oikeastaan muuta kaipaa. Seinistä huokuva rauha on aivan ainutlaatuinen, samoin salin tunnelma – oikea vanhan pikkukaupungin porvariskoti. Talon henki on säilynyt ja se näkyy kauniilla tavalla."

Suljettu tämäkään paratiisi ei ole, mutta monien huippusuosittujen asuinalueiden tavoin sinne pääsemiseen vaaditaan joko rahaa tai kärsivällisyyttä:

"Jos täältä löytää tämmöisen vanhan puutaloasunnon, joka on alkuperäisessä kunnossa, niin kyllä siinä on monta ottajaa", myöntää Huoneistokeskuksen myyntineuvottelija Ulla Luoma. "Ja kannattaa muistaa, että pääomaa vaaditaan myös vanhan rakennuksen ylläpitoon", Luoma lisää. Vanhan kaupungin puutaloasunnot ovat kaikki niin erilaisia, ettei niille voi antaa oikeastaan mitään neliöhintaa edes nyrkkisäännöksi "Mutta Naantalin keskustan alueella puhutaan aika tarkkaan Turun hinnoista – siinä 1500–1600 euroa neliö."

Pasi Kuuttia ja Noora Kangas-Kuuttia onni suosi ja ahkeruus auttoi. He onnistuivat monien vaiheiden jälkeen ostamaan aivan sataman tuntumassa olleen huonokuntoisen talon, jonka ovat sitten perusparantaneet vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Korjaaminen tapahtui tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallisten viranomaisten kanssa. Kuulostaa hankalalta? Ei oikeastaan, sanoo Noora Kangas-Kuutti: "Kuvittelin sitä ensin paljon vaikeammaksi prosessiksi. Käytännössä se meni loistavasti – paljon helpommin kuin pelättiin."

Naantali kerää asuinpaikkana pariskunnalta pelkästään ylistystä: lasten kanssa on helppo ja mukava elää, koska se on rauhallinen ja idyllinen ja sopivan pieni – ja jos isompaan paikkaan tulee asiaa, Turku on heti vieressä.

Kesäisin Naantalin vanha kaupunki keskusta ravintoloineen, venesatamineen, Muumimaailmoineen ja kylpylöineen vetää puoleensa turisteja eri puolilta maailmaa. Staffans pohtiikin arkipäivän asumisen ja vilkkaan matkailun yhteensovittamista: "Vanhat pihat ovat kuitenkin onneksi aika suojaisia. Ja onhan se varsin lyhyt aika kesästä, kun Suomen suvi on parhaimmillaan ja turistit liikkeellä. Ja sitten taas talvella on ihanaa, kun on aivan rauhallista!"

Raati arvosti Naantalin vanhan kaupungin yhtenäistä ilmettä, selkeää korttelirakennetta ja vanhan rakennusperinteen kunnioittamista. Tiukassa rakennussuojelussa nähtiin toki riskejäkin: "Museovirasto osallistuu tarkasti suunnittelun, rakentamisen ja korjaamisen valvontaan, mikä näkyy upeina, pieninä yksityiskohtina ja kerrassaan kauniina miljöönä. Mielessä herää kuitenkin kysymys, kuinka sovittaa nämä museaaliset asumisen tarpeet nykypäivän asumisen vaatimuksiin", Vaattovaara miettii.

Kilpailuraati arvosti Naantalissa

+ Vahva identiteetti rantabulevardin ja kirkon ansiosta
+ Merenläheisyys – Suomen Riviera!
+ Yhtenäinen miljöö ja selkeä korttelirakenne
+ Rakennustaiteellisia arvoja vaalitaan huolella
+ Etenkin turistikaudella elävä ilmapiiri
+ Pienen kaupungin suuret palvelut

"Naantaliin liittyy myös joiltakin osin piirteitä, jotka ovat ikään kuin ulkoilmamuseomaisia", Esko Kahri huomauttaa. "Omassa lajissaan tämä on kyllä hienoin, mitä Suomessa löytyy, vaikka erityisen tyypillistä asuntoaluetta se ei muodosta."

Raati kiinnitti arviossaan huomiota myös vanhan kaupungin mäkiseen maastoon, mikä rajoittanee vanhemman väestön liikkumista varsinkin talviaikaan

Kilpailuraatia askarrutti Naantalissa

- Tiukasta valvonnasta johtuen museoitumisen vaara
- Mäkinen ja mutkainen, vanhuksille vaikea
- Uusi keskusta ja Wanha Naantali "eri paria"
- Turismi häiritsee asumista kesällä?

(JKA 13.10.2006)