Miljardööri Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on herättänyt maailmalla paljon kysymyksiä ja huolta. Mahtimaan päämiehen sana painaa monessa asiassa, mutta mihin kaikkeen maailman on nyt varauduttava?
Yhdysvaltain presidentiksi nouseva Donald Trump on niin uusi nimi politiikassa, että asiantuntijoilla on ollut paljon pohtimista hänen linjauksissaan.
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskusta johtava dosentti Benita Heiskanen arvioi, että vaalikampanjan aikaisten kannanottojen perusteella ei voi päätellä juuri mitään siitä, mitä tuleman pitää.
– Trump ei ole ollut pelkästään täysin epäjohdonmukainen kannanotoissaan, vaan hän on monta kertaa myös pyörtänyt monet aiemmat sanomisensa, Heiskanen sanoo STT:n haastattelussa.
Heiskanen epäilee myös Trumpin pontimia joissain kannanotoissa.
– Ei voi tietää, onko hän antanut lausuntojaan vain siksi, että on tiennyt niiden vetoavan tiettyyn äänestäjäkuntaan. Vai onko hän todella näiden ajatusten takana?
Samoilla linjoilla on Amchamin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, joka ei uskalla veikata Trumpin ja tämän lähipiirin linjauksista juuri mitään.
1. Trump on poliittinen tuuliviiri
Trumpin puoluekanta on vaihtunut vuosien saatossa moneen kertaan. Hän on ollut aiemmin sekä demokraattien että Ross Perotin 1995 perustaman Uudistuspuolueen (Reform Party) kannattaja. Mahdollista presidenttiehdokkuuttaan Trump oli pallotellut jo ainakin vuodesta 1999 asti. Totta asiasta tuli kesällä 2015, kun hän ilmoitti tavoittelevansa republikaanien presidenttiehdokkuutta.
2. Vahva avustajakunta voi junailla asioita haluamaansa suuntaan
Ketkä muodostavat Trumpin sisäpiirin? Sitä voi olla liian aikaista arvioida, mutta Trumpin kanssa samalla puhujalavalla voittopuheen aikaan oli perheen lisäksi myös poliittisia tukijoita. Kristiina Helenius ja Benita Heiskanen havainnoivat heidän kaikkien olleen “vanhoja herroja, politiikan konkareita ja pelimiehiä”. Naisten mukaan he olivat ”hyvillä hollilla, kun sisäpiirin paikkoja jaetaan”.
– Koskaan ei ole ollut tällaista tilannetta, että presidentillä ei ole mitään sisä- eikä ulkopoliittista kokemusta, Heiskainen toteaa.
3. Aborttiasia nousee pinnalle
Kristiina Helenius muistuttaa Trumpin asiantuntemuksen olevan sen verran heikkoa, että avustaja- ja sisäpiirillä, kuten myös varapresidentti Mike Pencellä, voi olla poikkeuksellisen paljon merkitystä.
Pence on tunnettu konservatiivisista arvoistaan esimerkiksi aborttikysymyksessä ja suhtautumisessaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Hän tunnustautuu myös voimakkaan uskonnolliseksi ihmiseksi. Benita Heiskasen mukaan voikin olettaa, että niin kutsutut kulttuurisodat nousevat pian pinnalle.
4. Suhde Venäjään on edelleen arvoitus
Asiantuntijoiden on ollut vaikea saada kunnon otetta Trumpin ulkopoliittisista ajatuksista. Benita Heiskasen mukaan esimerkiksi Trumpin Venäjä-näkemyksistä ei itse asiassa tiedetä juuri mitään. Hänen mukaansa Trumpin Venäjä-myönteisyys perustuu julkisuusheittoihin, joilla ei ole mitään varsinaista sisältöä tai suunnitelmallisuutta.
Tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista arvioi, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden perusasiat ovat ennallaan Donald Trumpin valinnan jälkeenkin. Niitä ovat hänen mukaansa suhteiden sisäänrakennettu jännite ja tietynlainen kilpailuasema monessa maailmanpoliittisessa kysymyksessä.
– Venäjällä on antiamerikkalaisuutta ja Yhdysvalloissa jossain määrin Venäjä-fobiaa. Nämä eivät lähde pois oli presidentti kuka tahansa, hän huomauttaa.
Ukrainan kohdalla Trumpin hallinnolla voi Smithin mukaan olla valittavanaan kaksi erilaista vaihtoehtoa. Ukrainan hallintoa saatetaan kritisoida vahvasti, mikä ei välttämättä tarkoita ollenkaan Krimin miehityksen hyväksymistä, tai sitten päädytään ottamaan Ukraina vahvemmin siipien suojaan. Molemmat vaihtoehdot saattavat olla vaikeita Venäjän näkökulmasta.
5. Ilmastosopimus vaakalaudalla – ”Ilmastonmuutos on huijausta”
Trump on julistanut kampanjansa aikana USA:n irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Trump on kutsunut ilmastonmuutosta "kiinalaiseksi huijaukseksi". Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat ei voi ainakaan heti lähteä sopimuksesta, joka tuli voimaan viime perjantaina. Trumpilla on kuitenkin muita mahdollisuuksia päästä irti sopimuksesta. Yhdysvallat voi vetäytyä vuonna 1992 solmitusta YK:n ilmastosopimuksesta, jonka alaisuudessa Pariisin sopimus neuvoteltiin.
Toinen mahdollisuus on erota Pariisin ilmastosopimuksesta. Se olisi käytännössä mahdollista vasta kolmen vuoden kuluttua ja voimaan ero tulisi vasta neljän vuoden päästä. Presidentti Obama kiirehti Pariisin sopimuksen voimaantuloa juuri sen takia, ettei seuraava presidentti voisi ainakaan heti hylätä sopimusta. Trump voi toisaalta yksinkertaisesti jättää Yhdysvaltojen lupaamat päästövähennykset toteuttamatta.
6. Maahanmuutto voi joutua aiempaa tarkempaan syyniin – mutta tuleeko Meksikon rajalle muuri?
Trump on uhonnut kampanjansa aikana pystyttävänsä ison muurin Meksikon rajalle hillitäkseen laittomien siirtolaisten virtaa. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa Aamulehden haastattelussa, että jonkinlainen muuri rakennetaan.
– Jotain rakennetaan ehdottomasti. Toisaalta edes republikaanikongressi ei halua (antaa) 10–20 miljardia dollaria muurin rakentamiseen.
Trump on sanonut aloittavansa myös laittomasti maahan tulleiden rikollisten karkotukset heti, jos hänet valitaan presidentiksi. Lisäksi Trump on halunnut asettaa kaikille muslimeille porttikiellon Yhdysvaltoihin.
7. Kauppasuhteet saattavat olla koetteilla
Trumpin inhokkeja ovat halki vaalikampanjan olleet erilaiset kansainväliset vapaakauppasopimukset. Salonius-Pasternak arvioi, että Trumpin johtama USA tuskin solmii EU:n kanssa kauan työn alla ollutta TTIP-sopimusta. Hänen mukaansa Trumpin preferenssinä on tehdä kahdenvälisiä sopimuksia.
– Ehkä näemme brexitin jälkeisen Britannian ja USA:n välisen sopimuksen. Tämä sopisi logiikkaan.
8. Lisääntyvätkö työpaikat – ”Trump ei oikeasti välitä”
Tuoreen tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trumpin lupaamat veroleikkaukset hyödyttäisivät eniten rikkaita. Trump on ehdottanut veroleikkauksia kaikille yhdysvaltalaisille, mutta eniten putoaisi suurituloisimpien veroprosentti. Yritysverotusta Trump laskisi jyrkästi.
Lupaamiaan työpaikkoja Trump ei pysty ainakaan Salonius-Pasternakin mukaan tuomaan takaisin työttömyyden piinaamille alueille.
Salonius-Pasternakin mukaan Trump ei pysty tuomaan takaisin lupaamiaan työpaikkoja työttömyyden piinaamille alueille. Hän huomauttaa, että uusi tulevaisuuden teknologia on siirtynyt osavaltioihin, joissa toiminnan pyörittäminen on kannattavampaa. Salonius-Pasternakin mukaan Trump ei hän oikeasti välitä siitä, tuleeko esimerkiksi Michiganiin lisää työpaikkoja.
9. Trump heittää hyvästit Obaman terveydenhuoltouudistukselle
Asiantuntijoiden mukaan niin sanotun Obamacaren, eli Obaman terveydenhuoltouudistuksen, päivät lienevät luetut. Uudistus takasi sairausvakuutuksen yli 30 miljoonalle amerikkalaiselle.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija, amerikkalainen Leo Michel arvioi sen olevan potentiaalisesti järkyttävä isku niille 20 miljoonalle amerikkalaiselle, joilla ei ennen Obamacarea ollut terveydenhuoltoa.
– Lisäksi republikaanit tai Trump eivät ainakaan tietääkseni ole esittäneet Obamacarelle mitään vaihtoehtoista suunnitelmaa.
10. Miten käy Baltian maiden turvallisuuden?
Trump on saanut Baltian maat varpailleen toteamalla, että Yhdysvallat ei välttämättä puolustaisi niitä mahdollisen konfliktin tullen. Salonius-Pasternak arvioi Aamulehdessä, että sekä epävarmuus että epävakaus lisääntyvät, kun Trumpista tulee presidentti.
– Suurin ongelma on epävarmuus. Me emme tiedä, mitä tapahtuu. Jos kuitenkin ottaa todesta sen, mitä Trump on sanonut ja sen maailmankuvan, jonka hän ja hänen lähimmät neuvonantajansa ovat kampanjan aikana ilmaisseet, se ei lupaa hyvää.
11. Passittaako Trump Hillary Clintonin linnaan?
Donald Trump on uhannut Hillary Clintonia jopa vankilalla vaalikampanjan aikana. Trump syytti Clintonia halki vaalikampanjan sähköpostiskandaalista, jota myös liittovaltion poliisi FBI tutki. Trump on sanonut nimittävänsä erikoissyyttäjän tutkimaan tapausta.
Salonius-Pasternakin mukaan on epätodennäköistä, että Trump passittaisi Clintonin linnaan. Trump nimittäin puhui Clintonista voittopuheessaan jo kunnioittaen ja kiitti hänen palveluksistaan maalle. Salonius-Pasternak sanoo, että jos riski syytteisiin nousee, Obama voisi myös ennakoiden armahtaa Clintonin.
Lähteet: STT, Aamulehti