Korona kyykytti myös sairaaloiden talouden. Avunpyyntö on lähtenyt valtion suuntaan ja kirstu on avautumassa. Hallituslähteiden mukaan valtio on antamassa suoraa rahallista tukea sairaanhoitopiireille. Suuruusluokaksi on kaavailtu satoja miljoonia euroja.
MTV Uutiset kysyi sairaanhoitopiireiltä koronakevään vaikutuksia ja näkymä on karu. Sairaanhoitopiireissä odotetaan ennätystappioita.
HUS:n huhtikuun tappio 42 miljoonaa euroa
Sairaaloiden tulot ovat vähentyneet, kun kiireettömien potilaiden hoitoa on siirretty eteenpäin. Yhtä lailla potilaat itse ovat peruneet aikojaan. Samaan aikaan kulut ovat kasvaneet koronavarautumisen vuoksi ja tehohoitokapasiteetin maksimoimiseksi. Siinä resepti, joka näyttää viivan alla pahalta.
Esimerkiksi HUS:n alijäämä oli viime vuonna yhteensä 15 miljoonaa ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan yli 220 miljoonaa euroa. Huhtikuun osalta tappiota syntyi peräti 42 miljoonaa euroa.
– 180 miljoonaa euroa näyttää tulevan koronan vuoksi miinusta. Tämä on huolestuttavaa. Täytyy muistaa, että sairaanhoitopiirien kulut maksavat kunnat ja kuntien talous on nyt kovan rasituksen alla koronan ja muidenkin syiden takia, toteaa HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
"Puhutaan todella merkittävistä, historiallisen suurista tappioista"
Mäkijärvi korostaakin, että nyt kaikki tuki otetaan vastaan, mitä saatavissa on. Varsinais-Suomessa asia ilmaistaan näin;
– Tämä on valmiuslain kautta erityisesti yliopistosairaanhoitopiireille tullut erittäin vahva velvoite ajaa toiminta ylös, ja niin me olemme tietysti kuuliaisesti tehneet. Jatkamme edelleen sitä valmiutta. Lähdemme siitä, että ensisijaisesti tämä koronakriisistä johtuva alijäämä pitäisi korvata suoralla valtion tuella yliopistosairaaloille erityisesti. Sitten katsomme myös, mitä voimme muuten tehdä itse tai omistajakuntien kautta, sanoo
– Talousarvio tälle vuodelle oli tehty lievästi tappiolliseksi, mutta nyt näyttää siltä, että tulemme jäämään 35 miljoonaa lisää, jopa 40 miljoonaa lisää aikaisemmasta eli puhutaan todella merkittävistä, historiallisen suurista tappioista, sanoo Varsinais-Suomen Bergendahl.
Pohjois-Savossa arvioidaan tämän vuoden alijäämän nousevan kymmeneen prosenttiin.
– Suurin osa alijäämästä syntyy toimintatuottojen vähentymisen vuoksi – menojen lisäys on ollut varsin kohtuullinen. Yllä oleva laskenta perustuu Hetemäen raportin oletukseen siitä, että syksyllä on odotettavissa toinen pandemia-aalto. Jos sitä ei tule, tilanne muuttuu oleellisesti, kertoo sairaalanjohtaja Heikki Miettinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.
Tuskaista on Pirkanmaallakin.
– Vuoden 2020 talouden alijäämäennuste on noin 80 miljoonaa euroa, mistä selkeästi koronasta johtuvaa on noin 55 miljoonaa euroa. Alijäämä syntyy pääosin myyntitulojen vähenemisestä kiireettömän hoidon vähenemän kautta, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sand.
Huhtikuussa keskimäärin viiden miljoonan euron tappiot
Yhteensä 13 sairaanhoitopiiriä kertoi MTV Uutisille, miten huhtikuu näkyi piirin taloudessa. Keskimäärin miinusmerkki oli viiden miljoonan euron kokoinen, mutta vaihtelu oli suurta.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa koronan kuukauden tappiollisen vaikutuksen arvioidaan olevan alle miljoona euroa- HUS:ssa luku oli peräti 42 miljoonaa euroa pakkasta.
Länsi-Pohjassa, Lapissa ja Etelä-Savossa vaikutus on ollut kahden miljoonan euron luokkaa. Neljästä kuuteen miljoonaa euroa tappiota otettiin Kanta-Hämeessä, Satakunnassa, Pohjois- sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Kiireettömän hoidon supistamista ja toimenpiteiden siirtämistä
Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa on valmistauduttu koronaepidemian laajenemiseen.
– Lisähenkilöstön kouluttaminen koronapotilaiden hoitoon on vaatinut kiireettömän toiminnan supistamista ja hoidonarviointien, hoitojen, tutkimusten ja toimenpiteiden siirtämistä. Toiminnan supistamisen ja leikkausten ja poliklinikkakäyntien peruuttamisen ja siirtämisen tulojen menetys on laskettu olevan noin 35 miljoonaa euroa. PPSHP:n talousarvio on noin 700 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo.
Edessä pitkä työ
Ongelmat eivät lopu tämän vuoden aikana. Varjo on pidempi.
– Kyllä sitä hoitovelkaa jää myös ainakin ensi vuodelle ja silläkin jokin hintalappu tulee olemaan. Muutama kymmenen miljoonaa euroa, veikkaisin, arvioi Mäkijärvi.
Korona toi mukanaan myös mahdollisuuksia
Tulevan avustuksen lisäksi muutakin koetetaan tehdä. Sairaaloissa pyritään tehostamaan toimintaa entisestään. Korona-aika on opettanut paljon.
– Tämä korona-pandemia opetti meidät käyttämään digitaalisia toimintamalleja ihan uudella tavalla ja niiden vakiinnuttaminen ja jatkokehittäminen on esimerkiksi yksi merkittävä, jolla voidaan kustannustehokkuutta ja ehkäpä jopa laatua ja potilasturvallisuutta jatkossa nostaa, toteaa HUS:n Mäkijärvi.