Olli on tietysti taitava ja talonrakennushankkeensa yhteydessä monin tavoin pätevöitynyt mies, mutta kyllä hän katsoi parhaaksi - ja oikein teki - luovuttaessaan vedeneristystyön ohjat Kirsille. Naisethan ovat vahvasti esillä juuri tällä rakennustyön osa-alueella - olisiko niin, että huolellisuutta ja tarkkuutta vaativa työ sopii heille paremmin?
Niin sanottu praimerointi, joka vedetään eristettävään seinään kaikkein ensimmäisenä antaa kunnon tartunnan varsinaiselle vesieristysmassalle - ja toimiihan se jo itsessäänkin vedeneristeenä. Sekoitussuhteet ja käyttöohjeet selviävät parhaiten valmistajan papereista ja purkkien kyljistä.
Niin olennaisen tärkeästä asiasta on kysymys, että on parasta lukea ne huolellisesti ja mieluiten ainakin kahteen kertaan - ja jos vähänkin epäilyttää, jätettävä sovinnolla koko homma sertifioidun ammattilaisen tehtäväksi. Tässä nimittäin ei ole kysymys vain massan levittämisestä; käytettävien aineiden on toimittava keskenään ja niitä on osattava käyttää myöskin olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Työjärjestys siis on: ensin praimerointi ja kuivatus, sitten hanakulmat, läpiviennit ja nurkkanauhat, ja sitten kaksi kerrosta eristysmassaa. Ollin tapauksessa Kirsi katsoi parhaaksi antaa ensimmäisen kerroksen kuivua neljästä kuuteen tuntia; praimeri kuivui huomattavasti nopeammin.
Hyvin sakset silti pysyivät miespuolisenkin hanslankarin sormissa - muusikkotausta? - kun Kirsi laittoi putkien läpivientien ympärille siihen kuuluvat laput. Näihinhän leikataan hiukan putken halkaisijaa ahtaampi reikä, joka lappua paikalleen asetettaessa muodostaa putkenpään ympärille tiiviin kauluksen. Lapun taittelemisessa on omat konstinsa - muistattehan kuinka lumihiutaleita tehdään paperista? - mutta pian Olli senkin oppi.
