Aleksanteri-instituutin johtaja pitää Venäjän maanantaisia iskuja siviilikohteisiin heikkouden merkkinä.
Venäjä iski maanantaina Ukrainaan yli 80 ohjuksella, jotka tappoivat siviilejä ja vahingoittivat muun muassa maan sähköverkkoa ja vedenjakelua.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan iskuilla haluttiin näyttää joukkojen voimaa kotiyleisölle sekä vastata militaristien vaatimukseen käynnistää sodassa suurempi vaihde.
– Putin vaati hyvin kovasanaisesti, että Ukrainan symbolisiin kohteisiin isketään, ja vastataan tähän symboliseen loukkaukseen, jonka hän sanoi olevan tätä siltaa vastaan tehty isku. Putin tulkitsi Kertshinsalmen sillan räjäytyksen olevan suora hyökkäys häntä vastaan.
– Tätä taustaa vasten, niin perverssiä kuin se onkin, tulee ymmärrettäväksi, että isketään yliopistoa, muistomerkkejä ja siviilikohteita vastaan.
"Halpa ja helppo temppu Venäjälle"
Iskuja siviilikohteisiin Kangaspuro pitää heikkouden merkkinä.
– Kun rintamalla on koettu tappioita ja jouduttu perääntymään, niin tämä on tavallaan halpa, helppo temppu Venäjälle.
Jos Venäjä jatkaa iskuja siviilikohteisiin, niin se tuo sotaan myös uuden vaiheen.
– Suora hyökkäys siviilikohteita, Kiovaa ja muita kaupunkeja kohtaan, ei enää pyrkimystä voittaa Ukrainan armeijaa.
Putinin nopeaan syrjäyttämiseen Kangaspuro ei usko.
– Ei ole tiedossa, että Putin kovin nopeasti syrjäytettäisiin. Toisaalta jos syrjäyttämissuunnitelmat on, niin eihän niitä julki kerrota.
Mitä keinoja Aleksanteri-instituutin johtaja näkee sodan lopettamiseksi?
– Siihen vaaditaan, että Venäjä toteaa, ettei se ole saavuttamassa mitään jatkamalla sotaa. On parempi siirtyä muihin keinoihin, lähteä neuvottelemaan.
Kangaspuro nostaa esille myös sen, kuinka kauan Ukraina kestää ja kuinka pitkään lännen tuki Ukrainalle jatkuu.
– Kuinka pitkään Kiina ja Intia ovat valmiita tekemään tällaisen Venäjän kanssa yhteistyötä? Kangaspuro kysyy.