Minun tarinani: En ole katkera sairaudestani

Kysyimme lukijoiltamme, miten diabetekseen sairastuminen heidän elämässään näkyy. Saara-Hannaa harmittaa, kun hyvinvointiin liittyviä neuvoja tuputtavat ihmiset, jotka eivät itse sairauden kanssa elä. Arki terveen lapsen äitinä niin kotona kuin työelämässä kulkee kuitenkin mukavasti diabeteksesta huolimatta. Hän on niin sinut diabeteksen kanssa, ettei oikeastaan osaisi elää ilman sitä. Nimimerkki Mykerö yllättyi kuullessaan sairastavansa diabetesta. Suvussa sairautta ei ollut, vaan se puhkesi huonojen elämäntapojen seurauksena. Nykyään terveellisiä elämäntapoja vaalivana hän suosittelee, että jokainen tarkkailisi ruoka- ja liikuntatottumuksiaan jo nuorena.

"Olen 30-vuotias nainen, joka sairastanut diabetesta 24 vuotta. Matkaan mahtuu niin hyviä kuin huonojakin vaiheita. Välillä diabeteksen hoitaminen on jäänyt toissijaiseksi, nykyään menee paljon paremmin. Eniten inhoa ja ärsytystä aiheuttavat muiden sanomiset: "Hoitaisit itseäsi paremmin! Sinun täytyy, että pysyt kunnossa. Miksi et hoida itseäsi?" Vaikka he tarkoittavat vain hyvää, se ei silti auta, vaan tulen lähinnä kiukkuiseksi ja paasaus saa aikaan päinvastaisen reaktion. Lapsellista ehkä, mutta niin se tämän sairauden kanssa menee. En tiedä, osaisinko edes elää ilman diabetesta. Ihanaahan se tietysti olisi, mutta tämä on nyt osa minua. Muut eivät ymmärrä mielialan heittelyäni, joka usein johtuu myös ihan verensokereista. En ole katkera sairaudestani, mutten myöskään kestä neuvoja ihmisiltä, jotka eivät itse tämän kanssa elä. Raskastakin on välillä. Perheen, työn ja arjen lisäksi pitää joka päivä jatkuvasti myös huolehtia verensokereista, muuten huono olo yllättää. Itse olen onnellinen siitä, että olen yhden terveen lapsen äiti, sekään ei ole itsestäänselvyys kenellekään. Elämäni on lähes samanlaista kuin terveelläkin ihmisellä, kunhan vain jaksan hoitaa tätä sairautta 24/7." Saara-Hanna

"Aikuisiän diabetes tuli puun takaa. Vanhemmillani eikä sukulaisillani ole ollut sitä. Kun diabetes puhkesi, tein paljon istumatyötä. Painoni oli noussut paljon, enkä ehtinyt liikkumaan. Kukaan ei varoittanut, että vaivaksi voi tulla loppuiän kestävä sairaus. Olen kuullut, että jotkut ovat saaneet rajulla liikunnalla vähennettyä lääkitystä, jopa kokonaan pois. Minäkin tsemppaan, ettei hoito tarvitsisi piikitystä. Nyt onneksi pärjään tableteilla. Hoidan kuntoani hyvin, liikun monipuolisesti muun muassa kuntosalin ja uinnin merkeissä. Syön terveellisesti ja pidän painon kurissa. Olo on kevyt. Terveet elämäntavat ovat pysyneet jo muutaman vuoden. Ennen lääkitystä sattui muutamia tukalia tilanteita. Esimerkiksi kerran ulkomaanmatkalla otsalle nousi äkkiä kylmä hiki ja minulle tuli todella heikko olo, enkä löytänyt nopeasti mitään suuhunpantavaa. Nyt taskussa on aina jotain pientä purtavaa. Diabeteksen kanssa voi elää, kun muistaa monipuolisen liikunnan tärkeyden ja hoitaa ruokavalion asiantuntijan avulla kuntoon. Suosittelen, että jo nuorena jokainen tarkkailisi elämäntapojaan ja seuraisi sokeri- ja kolesteroliarvojensa kehitystä." Mykerö

Teksti: MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock