Voimakkaat ukkoset jylläsivät viikonvaihteessa ja maanantaina eri puolilla Suomea aiheuttaen muun muassa äkillisiä tulvia, tulipaloja ja sähkökatkoja. MTV3:n meteorologi Liisa Rintaniemi vastaa Huomenta Suomen katsojien ukkoskysymyksiin.
Miten ukkonen ja salama syntyvät?
Ukkospilvi syntyy, kun maan pinnan lähellä on riittävästi kosteutta, ilmamassa on niin sanotusti epävakaista ja jokin käynnistää ukkospilven kehityksen eli pystyliikkeen. Yleensä käynnistäjä on aurinko, joka lämmittää maan pintaa ja saa lämpimän ilman kohoamaan ylöspäin (ilmamassaukkonen). Esimerkiksi säärintamat voivat myös aiheuttaa pystyliikkeen (rintamaukkonen). Kypsä ukkospilvi on hyvin korkea, jopa yli 10 kilometriä. Koska lämpötila laskee ilmakehässä ylöspäin mentäessä, ukkospilven huipussa on jo selvästi pakkasta ja pilven vesipisarat jäätyvät. Jääkiteiden hankaussähkö aiheuttaa sähkövarauksen, joka purkautuu salamointina.
Kuinka harvinaista on, että ei tule sadetta lainkaan vaan pelkästään ukkosta ja salamointia?
Yleensä ukkospilvestä tulee sadekuuro jossain vaiheessa. Varsinkin pimeällä salamointi näkyy kauas, jolloin tuntuu, että ukkonen on aivan päällä, vaikka ukkospilvi sateineen kulkisi vähän vierestä.
Miten haastavaa on ennustaa tulevia ukkosmyrskyjä? Onko niitä tulossa vielä tänä vuonna?
Ukkosherkkyys tietyllä maantieteellisellä alueella näkyy ennusteissa melko hyvissä ajoin. Tilanteesta riippuen 2-5 vuorokautta ennen voidaan sanoa esimerkiksi, että jossain osassa maata saattaa esiintyä ukkosia. Itse ukkoskuurot ovat kuitenkin paikallinen ilmiö. Oikeastaan vasta kuluvan päivän aikana voidaan säätutkasta seurata, mihin kuuropilvet kehittyvät ja mihin suuntaan ne liikkuvat, jolloin voimakkaista ukkossoluista voidaan varoittaa muutamaa tuntia ennen. Pilvet kuitenkin elävät omaa elämäänsä ja saattavat hajota tai jakaantua äkillisesti, joten vielä saman päivän ennusteissakin tulee vääriä hälytyksiä.
Ovatko nämä hurjat ukkosmyrskyt ilmastonmuutoksen aiheuttamia?