Miljoonat kärsivät edelleen Intian maanjäristyksestä

-Tilanteen mittakaavasta kertoo jotakin se, että maanjäristyksestä kärsii tavalla tai toisella 38 miljoonaa ihmistä, kuvailee Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi. Maanjäristyksessä kuoli ainakin 30000 ihmistä, mutta uhrien kokonaismäärää ei ehkä koskaan saada selville.

Pettävän arkista

Pahimmin kärsineessä Bhujin kaupungissa elämä vaikuttaa näennäisen normaalilta päivittäisine askareineen.
-Tilanteen kuitenkin tajuaa, kun näkee kaupungin ilmasta: koko alue on Punaisen Ristin jakamien sinisten kevytpeitteiden tilkkutäkkien muodostamaa mosaiikkia, kuvaili katastrofialueelta palannut tiedottaja Lasse Kylänpää. Maanjäristyksessä tuhoutui noin 230000 taloa ja lisäksi 400000 vaurioitui. Vaikka osa rakennuksista säilyi vaurioitta, nukkuvat ihmiset edelleen ulkosalla uusien järistysten pelossa.

-Psykologinen kynnys on niin suuri, totesi Kylänpää. Alueella on ollut jälkijäristyksiä kolmisensataa. Koska ihmiset asuvat kotitalojensa lähettyvillä eivätkä leirialueilla, on suurilta onneksi tautiepidemioilta vältytty, kertoi Kylänpää.

Kenttäsairaala elintärkeä

Välittömästi katastrofin tapahduttua paikalle lennätetty suomalainen kenttäsairaala on väestölle elintärkeä myös siksi, että paikallinen aluesairaala romahti maanjäristyksessä. Aluksi sairaalassa hoidettiin maanjäristyksen aiheuttamia vammoja, mutta ajan myötä hoidettavaksi on tullut myös potilaita, jotka kärsivät samoista sairauksista kuin Suomessa kärsitään.

-Kirurgisia potilaita on ollut paljon, mutta yhä enemmän hoidetaan myös sisätautipotilaita, kertoi Bhujista palannut ylihoitaja Marianne Olander. Sairaalan maine on kiirinyt, ja pitkienkin matkojen takaa paikalle saapuu potilaita, jotka kärsivät vaikkapa diabeteksesta tai astmasta.

-Sairaalassa on hoidettu myös esimerkiksi sydäninfarkti- ja tyräpotilaita, totesi jo yli parikymmentä vuotta vastaavanlaisissa tehtävissä työskennellyt Olander. Kaikkiaan sairaalassa on tähän mennessä hoidettu liki 3500 potilasta ja suoritettu yli 200 leikkausta. Vauvoja on kuukaudessa syntynyt jo yli 40.

Ei vain hätäapua

Heti katastrofin tapahduttua paikalle lensi parikymmentä suomalaista ja lähes saman verran norjalaisia terveydenhoidon ammattilaisia. Tällä hetkellä sairaalassa työskentelee jo noin 180 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa, joista 25 on lääkäreitä, kertoi niin ikään vasta alueelta palannut lääkäri Terhi Heinäsmäki, joka myös johti Bhujin operaatiota. -Sairaala toimii yhä paremmin intialaisin voimin, mikä onkin tarkoitus, totesi Heinäsmäki. Vähitellen sairaala liitetään osaksi paikallista terveydenhuoltoverkkoa, jossa ensiaskeleet on jo otettu.

-Kenttäsairaala on sähkön puolesta jo siirtymässä valtakunnanverkkoon, kertoi puolestaan Kylänpää. Punaisen Ristin apu ei siis ole ainoastaan hätäapua, vaan myös osa alueen jälleenrakennusta. Sairaalan lisäksi Punaisella Ristillä on suunnitteilla useita pidemmän tähtäimen projekteja, mm. veripankki. Monet menettivät maanjäristyksessä raajansa ja amputointeihin oli turvauduttava, joten myös proteesipajaa tarvittaisiin. Edelleen tarvitaan sairaanhoidon opetusta sekä vammautuneiden omaisten kouluttamista kotihoitoon. -Kun muualle hoitoon lennätetyt vaikeasti vammautuneet palaavat kotiseudulleen, he tarvitsevat niin proteeseja kuin asiantuntevaa apua lähimmiltään, totesi Olander.
(STT)