Milanon sisustusmessut: Keittiön huikeat uutuudet

Keväällä 2010 Novart Oy:n tuotepäällikkö, sisustusarkkitehti, SIO, Eeva Kokkonen oli messumatkalla Milanossa, joten kyselimme häneltä mikä mahtaa olla in tulevaisuuden keittiössä. Vuoden aikana Kokkonen käy itse noin kolmet messut läpi, sillä määrä ei korvaa laatua.

Onko Milanon messut keittiösuunnittelun kannalta mielestäsi antoisa tapahtuma?

Milano on ikoni messutapahtumana, joka on säilyttänyt suosionsa suunnittelijoiden keskuudessa vuosikymmeniä. Milanossa ei mennä katsomaan vain keittiöitä tai huonekaluja, sillä messujen aikaan koko kaupunki on virittäytynyt muotoilun ja innovaation veturiksi. On hyvin raikasta kierrellä erilaisia messuosastoja sekä vierailla lukuisissa näyttelyhuoneistoissa ympäri kaupunkia.

Ammatillisesti tärkeimpiä tapahtumia ovat kuitenkin ns. alihankintamessut, joilla on esillä – ei valmiita keittiöitä – vaan uusia materiaaleja, heloja, mekanismeja ja valoja. Niitä tuotteita, jotka mahdollistavat uutuuksien luomisen. Tällaiset messut ovat antoisampia ja ovat jopa askeleen edellä Milanosta.

Keittiösuunnittelun kannalta messutapahtumat antavat kuvan missä mennään ja minne – ehkä – ollaan menossa. Tuo ehtosana on hyvä muistaa. Messut ja etenkin Milano ovat aina hiukan ylivirittäytyneitä. Esillä on installaatioita, jotka herättävät huomiota. Mittakaavallisestikin esillä on ylisuurta ja siten myös todellisuus vääristyy. Kaikki esillä oleva ei ole edes tarkoitettu sarjatuotantoon eikä suurelle yleisölle.

Mikä jäi päällimmäiseksi mieleesi tämän kevään messuilta?

Keittiöissä vedikkeettömyys oli kaikkein läpitunkevin tekijä. Sen nähdessä vedinvalmistajilla meni varmaan esspresso väärään kurkkuun. Vedikkeettömyys esiintyi monella eri tavalla. Pelkistetyin ja näyttävin toteutus oli sileät ovet yhdistettynä sähköisiin laatikon ja oven avaajiin. Variaatiot tästä teemasta toteutettiin oveen tehdyillä listoilla, loveuksilla tai urilla.

Meidän mallistomme Servo Driverit ja sähköiset oven nostimet, seinäkaapin profiilireuna sekä pomppusalvat mahdollistavat täysin pelkistetyn keittiön. Erilaiset listaovet tekevät ilmeikkäämmän kokonaisuuden ja näiden yhdistelmät lisäävät variaatioita sekä ulkonäköön että hintaryhmiin.

Toinen merkittävä ilmiö oli ilmeettömyys. Pelattiin pinnoilla ja massoilla. Nämä kuvataiteen termit olivat hyvin monen osaston suunnittelun pohjana. Toiminnallisuus oli toki mukana, eiväthän ne muuten olisi olleet keittiöitä. Erilaiset mekanismit, varsinkin sähköllä toimivat, tekivät taideteoksista käyttötaidetta.

Myös valo on edelleen tärkeä elementti ja LED-valo lähes ainoa valon lähde. Valoa oli edessä, takana, sivussa, sisällä ja alla - kaikissa mahdollisissa paikoissa.

Oliko joku värimaailma korostetusti esillä messukeittiöissä?

Valkoinen ja pellavan eri sävyt. Valkoista oli mattana ja kiiltävänä eri materiaaleissa, mm. maalatut pinnat, laminaatti, lasi, komposiittitasot ja marmori – Italiassa kun oltiin. Valkoisen lisäksi esillä oli paljon ruskeita sävyjä, erityisesti pellava ja sen eri toonit. Tummat keittiöt olivat tumman ruskeita tai tumman harmaita. Yksiväristen rinnalla on aina myös puuvärit – imitaatiot tai luonnon materiaalit. Suhteellisen vaaleat puut olivat hyvin esillä - luonnon värinen tammi varsinkin.

Meilläkin keittiökäyttäytyminen on muuttunut ja keittiöistä on tullut osa olohuonetta. Entä maailmalla?

Suomi on edelläkävijä keittiökäyttäytymisessä. Se, että miehet ovat kotonaan myös keittiössä, ei ole itsestäänselvyys muualla. Ei varsinkaan Italiassa eikä Keski-Euroopassa. Äidin pastaa syödään mielihalulla, mutta harva sitä osaa itse laittaa tai edes haluaa yrittää. Varmaan jokaisessa maassa löytyy keittiöitä, jotka yhdistyvät saumattomasti muuhun huoneistoon, mutta vielä on paljon erillisiin tiloihin sullottuja ja suljettuja keittiöitä.

Onneksi kulttuurimme antaa liikkumavaraa. Se on tuonut keittiöihimme enemmän teknisiä parannuksia. Samalla keittiön arvostus on noussut. Jos edelleen olisimme tilanteessa, että keittiö on vain perheenäidin valtakuntaa, eläisimme pienten, suljettujen keittiöiden valtakaudella. Suomalaisen asumiskulttuurin muutos on myös mahdollistanut avarampien tilojen rakentamisen ja sen myötä keittiön avaamisen osaksi kodin muita tiloja.

Mikä oli mielestäsi innovaatio, jonka haluaisit soveltaa suomalaiseen keittiöön?

Suomalaisiin keittiöihin on jo nyt mahdollista saada uusinta uutta innovaatiota. Olemme ajan hermolla monella alueella. Kodinkoneet ovat kehittyneet ja olemme avoimia myös niiden hyödyntämiseen. Mekanismien kehitys etenee hitaammin, mutta kaikki uutuudet ovat hyvinkin nopealla aikataululla käytettävissä.

Samoin tietotekniikkaa voidaan integroida kodin toimintoihin. Valotekniikat ja energian säästäminen tuntuvat olevan jo arkipäivää. Kaiken tämän keskellä ei pidä unohtaa keittiön hienointa ominaisuutta. Se on kodin kiintopiste, toiminnallinen paikka, mutta myös hyvin emotionaalinen. Teknisellä innovaatiolla voidaan edesauttaa hyvän olon syntymistä. Silloin tekniikka on oikein valittu, kun itse tekniikka jää taka-alalle ja päällimmäisenä on vain onnistumisen riemu, elämän helppous ja olemisen nautinto.

Keittiömaailma

Artikkelin tarjoaa: Keittiömaailma

Artikkelin tarjoaa: Keittiömaailma