Mikä on orgasmi?

Tajunnan menetystä ja mielihyvää

Sana orgasmi tulee kreikkalaisesta sanasta orgasmos, joka tarkoittaa hekumallista kiihtymystä. Osa myöhäisantiikin kreikkalaisista filosofeista ja psykologeista kuten Caelius Aurelianus (350–400) oli sitä mieltä, että yhdyntä ja orgasmi ovat kuin pieni epileptinen kohtaus. Ranskalaiset vastaavasti ovat kutsuneet orgasmia pieneksi kuolemaksi. Myös Sigmund Freudin (1856–1939) mukaan orgasmin aikana tajunta katoaa lähes täysin ja olotila on melkeinpä hypnoottinen.

Alfred Kinseyn (1894–1956) mukaan orgasmiksi kutsutaan sukupuolireaktion huipulla tapahtuvaa hermoperäisen lihasjännityksen räjähdysomaista laukeamista. Kinseyn mukaan orgasmi on eräs ainutlaatuisimmista ilmiöistä ihmisen käyttäytymisessä. Wilhelm Reichin (1897–1957) käsityksen mukaan orgasmi-sana merkitsee täydellistä laukeamista ja tyydytystä.

Alexander Lowen korostaa, että orgasmikokemus on hyvin henkilökohtainen ja voi vaihdella suunnattomasti samalla henkilölläkin. Orgasmin antautumisen täydellisyys tyrskyilee tunteiden intensiteetin ja syvyyden välillä. Lowenin mukaan ihmiset kun eivät suinkaan jokaisessa tilanteessa tai kaikkien henkilön kanssa antaudu seksin pauloihin yhtä intensiivisesti. Orgasmikokemusten yhteinen piirre on Lowenin mukaan fyysisen tyydytyksen tunne. Lowen korostaa, että sukupuolisen laukeamisen täytyy nimenomaan olla fyysisesti tyydyttävä, jotta sitä voidaan kutsua orgasmiksi.

William Mastersin ja Virginia Johnsonin mukaan naisen orgasmi on psyykkisistä ja sosiaalisista vaikutteista riippuvainen psykofyysinen kokemus. Mastersin ja Johnsonin mukaan fysiologisena ilmiönä orgasmi on lyhyt purkautumisvaihe, jossa seksuaalisen kiihottumisen johdosta syntynyt verentungos ja kohonnut lihasjännitys purkautuvat. Psyykkisessä mielessä orgasmi merkitsee naisen subjektiivista kokemusta hänen elimistönsä reaktioista seksuaaliseen ärsytyksen huipentumaan.

Prakash Kothari ja Raksha Patel kuvaavat orgasmin aivoperäiseksi hermoston ja lihaksiston räjähdysmäiseksi vasteeksi psykobiologisen stimulaation aikaansaaman seksuaalisen kiihottumisen huipentumalle. Tämä vaste saa aikaan mielihyvän tuntemuksia, joihin liittyy yleensä lantioseudun fysiologisia seuralaisilmiöitä.

John Moneyn, David Hingsburgerin ja Gordon Wainwrightin mukaan seksuaalisen huipentuman aikana esiintyvä ekstaasimainen tuntemus tapahtuu yhtaikaa aivoissa/mielessä sekä sukupuolielimissä. Orgasmi on heidän mukaansa aivojen hermoyhteyksien ja lantioseudun sukupuolielinten välistä kommunikointia, joka vaatii kumppanikseen selkäytimen.

Roy Levinin ja Cindy Mestonin määrittelevät orgasmin vaihtelevaksi ja muuttuvaksi mielihyvän kokemukseksi, joka saa aikaan tietoisuuden muutoksen. Yleensä orgasmiin liittyy tahdottomia lantionpohjalihasten, peräaukon ja virtsaputken lihasten rytmisiä supisteluja. Lihasjännitystä ja verentungosta seuraa laukeamisen ja rentoutumisen tila, joka koetaan yleensä tyydytyksenä ja hyvinvointina. Orgasmi on Levinin ja Mestonin mukaan erittäin henkilökohtainen kokemus ja yksi naisen elämän subjektiivisesti ihanimmista tuntemuksista.

Missä orgasmi tapahtuu?

Nykytutkimus on mennyt magneettikuvauksen avulla jo niin pitkälle, että on saatu selvyys siitä, missä kohtaa aivoja orgasmi tapahtuu. Magneettikuvauksen avulla on selvitetty myös klitoriksessa tapahtuvat muutokset orgasmin aikana. Käynkin seuraavaksi lyhyesti läpi, miten klitorisorgasmi syntyy.

Kun klitorista stimuloidaan, kulkee ärsyke klitoriksen selkähermosta häpyhermoon ja sieltä selkäydintä pitkin aivoihin. Aivoissa tapahtuu neuronien aktivoitumista. Neuronien aktivaatio saa aikaiseksi verenvirtauksen lisääntymisen naisen alapäässä sekä laukaisee naisen sukuelimissä joukon erilaisia refleksejä, jotka ilmenevät lihasten supisteluina.

Kun stimulaatiota jatketaan entisestään, neuroneita aktivoituu entistä enemmän ja lopulta aivoissa tapahtuu sähkökemiallinen reaktio, joka koetaan mielihyvän tuntemuksena. Orgasmi ei siis ole itsessään mikään refleksi, vaikka usein niin virheellisesti väitetäänkin. Orgasmi on luonteeltaan aistimus. Orgasmi siis syntyy, kun erogeenisissä alueissa tapahtuu tarpeeksi suuri stimulaatio, joka aktivoi aivoissa riittävän suuren määrän neuroneita. Orgasmiin liittyy kyllä usein refleksinomaisia lihassupistuksia. Orgasmin tunnusmerkkinä pidetään nykyisin peräaukon paineen kasvamista sekä prolaktiinin erityksen voimakasta lisääntymistä.

Klitorisorgasmissa tyypillistä on se, että vasemman otsalohkon silmäkuoppien yläpuolella olevan aivokuoren verenvirtaus laskee. Kyseinen alue on tärkeä tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä. Koska alueen aktivaatio häviää, hämärtyy tajunnan ymmärtäminen hetkeksi. Tällä perusteella voidaan sanoa, että orgasmi todellakin on kuin pieni kuolema.

Aivot klitorisorgasmin aikana. Sininen kuvastaa verenvirtauksen laskua

ja punainen taas verenvirtauksen kiihtymistä.

Kari Heusala

Lähteet: K. Heusala, Naisen orgasmi. Like 2008

J. Georgiadis & Co, Regional cerebral blood flow changes associated with

clitorally induced orgasm in healthy women. Eur J Neurosci. 2006

K. Maravilla & Co, Noncontrast dynamic magnetic resonance imaging for

quantitative assessment of female sexual arousal. J Urol. 2005

Kuvat: Shutterstock ja Kari Heusalan arkistot

Kommentoi!

Lue myös: