Taiteilija Miina Äkkijyrkkä määrättiin keväällä lähestymiskieltoon. Äkkijyrkkä vaati kiellon kumoamista hovioikeudessa, joka ei kuitenkaan ottanut asiaa edes käsiteltäväksi. Lähestymiskiellon taustalla ovat tulehtuneet ihmissuhteet.
Helsingin käräjäoikeus määräsi Äkkijyrkän toukokuussa hieman yli puolen vuoden mittaiseen perusmuotoiseen lähestymiskieltoon, sillä hänen katsottiin häirinneen lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä jo kuukausien ajan.
Lähestymiskiellon perusteena ei ollut rikos tai esimerkiksi väkivaltainen käytös, vaan kieltoa oli haettu nimenomaan häirinnän estämiseksi.
Äkkijyrkkä oli pitänyt kiellon hakijaan yhteyttä toistuvasti, vaikka häntä oli useampaan kertaan pyydetty lopettamaan. Taiteilija oli myös tuppautunut tekemisiin lähestymiskiellon hakijan perheenjäsenten kanssa, vaikka hänellä ei ollut siihen lupaa.
Hakijan mukaan Äkkijyrkän toiminta oli aiheuttanut vakavaa ahdistusta ja ”voimakkaita tuntemuksia”.
Äkkijyrkkä vastusti lähestymiskieltoa, sillä hänen mukaansa vakavan häirinnän vaatimus ei täyttynyt, eikä häirintä ollut jatkuvaa.
Käräjäoikeuden mielestä Äkkijyrkkä oli kuitenkin vakavasti häirinnyt hakijaa ja oli aihetta olettaa, että häirintä jatkuisi, jos lähestymiskieltoa ei määrättäisi. Käräjäoikeus katsoi, että oli riittävät perusteet määrätä lähestymiskielto.
Hakija vaati Äkkijyrkälle vuoden mittaista laajennettua lähestymiskieltoa, mutta käräjäoikeus katsoi, että perusmuotoinen riittää. Sopivaksi pituudeksi määriteltiin hieman yli puoli vuotta.
Äkkijyrkkä ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai muuten ottaa häneen yhteyttä tai edes yrittää sitä. Kiellettyä on myös henkilön seuraaminen tai tarkkaileminen.
Äkkijyrkkä vaati Helsingin hovioikeutta kumoamaan ratkaisun, mutta hovioikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväksi. Hovioikeuden mukaan jatkokäsittelyluvan myöntämiselle ei löytynyt perusteita.
Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.