Scanbox, 2011. Ohjaus, käsikirjoitus ja tuotanto Woody Allen. Kuvaformaatti 16:9 Anamorfinen Widescreen 1.78:1. Ääni DD 3.0 (englanti). Kesto 94 min.
Viime aikoina on julkaistu hyviä elokuvia, jotka tapahtuvat Pariisissa, mm. Viimeinen metro (lue arvostelu täältä) ja Pariisin rytmiä (lue arvostelu täältä), joissa esiteltiin hieman vanhempaa Pariisia. Myös Woody Allenin uutukainen Midnight in Paris vie hahmonsa Pariisiin, jossa koetaan sekä nyky- että mennyttä aikaa. Pariisi – tuo rakkauden ja taiteen pääkaupunki.
Elokuva kertoo elokuvakäsikirjoittaja Gil Penderistä (Owen Wilson), joka yrittää kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan valmiiksi (ei kovin yllättävä päähahmo Allenilla). Hän on matkustanut kihlattunsa Inezin (Rachel McAdams) ja tulevien appivanhempiensa (Kurt Fuller ja Mimi Kennedy) kanssa Pariisiin. Gilin matkakumppanit ovat keksineet paljon erilaista kulturellia ohjelmaa. Keskustelua käydään mm. siitä, kuka voisi asua Yhdysvaltojen ulkopuolella, vaikkapa Pariisissa. Eräänä yönä Gil kävelee yksinään hieman humalaisena Pariisin katuja ja saa kutsun astua vanhanaikaiseen autoon. Mies epäilee, mutta ottaa kutsun vastaan. Tästä alkavat mystiset seikkailut 1920-luvulla, ajassa, jota Gil kovasti ihailee.
Gil tapaa menneessä ajassa joukon kansainvälisiä taiteilijoita, joiden kanssa pääsee juhlimaan sekä keskustelemaan romaanistaan, jonka päähenkilö työskentelee nostalgia-kaupassa. Gilin tapaamia ”julkkiksia” ovat mm. F. Scott ja Zelda Fitzgerald (Tom Hiddleston ja Alison Pill), Ernest Hemigway (Corey Stoll), Gertrude Stein (Kathy Bates), Pablo Picasso (Marcial Di Fonzo Bo), Salvador Dali (Adrien Brody) ja kaikkien taiteilijoiden joukossa on Picasson rakastajatar Adriana (Marion Cotillard), johon Gil iskee silmänsä.
Elokuva alkaa ihanalla postikorttimaisella kuvauksella Pariisista, jossa katsojalle näytetään sekä aurinkoista että sateista Pariisia. Elokuvan aikana huomaamme, että on niitä, jotka rakastavat kaupunkia säässä kuin säässä ja on niitä, joille kelpaa vain aurinko. Pariisi on romanttinen ja samalla mystinen kaupunki, jossa voi tapahtua mitä vain. Pariisi toimii tässä myös jonkinlaisena jakajana: Gil rakastaa kaupunkia, mutta Inez ei voisi kuvitellakaan asuvansa siellä, vaan ainoastaan Malibussa.
Nostalgia on vahva teema elokuvassa. Gil, ja voisi uskoa, että itse Allenkin, ihailee 1920-lukua, mutta Inez vähättelee ihailua. Adriana, joka elää Gilin ihailemaa aikaa, puolestaan tuntee kaipuuta belle epoqueen, aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Onko kukaan koskaan tyytyväinen omaan aikaansa?
Elokuvassa on todella paljon eri henkilöitä ja heihin päästään tutustumaan kovin lyhyesti. Keskiössä on tietysti Gil ja hänen etääntyvä suhteensa Ineziin, kihlattuunsa. Owen Wilson, joka ei kuulu lempinäyttelijöihini, saa tässä elokuvassa sympatiaa osakseen, sillä hän on kerrankin paljon hiljaa. Inez sekä appivanhemmat tuntuvat kilvan lyttäävän Giliä, eikä mies saa puheenvuoroa. Rachel McAdams näyttelee erinomaisesti pinnallista Inezia, joka viettää mieluummin aikaansa ystävänsä Carolin (Nina Arianda) ja erityisesti tämän kaikkitietävän miehen Paulin (Michael Sheen) kanssa. Leffassa kuullaan aika monta kertaa, että Paul tietää kaiken siitä ja siitä asiasta, tai että Paul on hyvä siinä ja siinä. Gil ja Inez kuvaavat hyvin kalifornialaisia nuoria 2010-luvulla haaveineen ja haluineen.
Carla Brunin roolista museotyöntekijänä on puhuttu paljon, mutta hänen aikansa valkokankaalla on kovin lyhyt eikä siitä voi sanoa oikeastaan mitään sen enempää. Kaunis ja mielenkiintoinen nainen, jolla olisi voinut olla suurempikin rooli.
Lavastus ja puvustus on tehty upeasti. Hahmot välkkyvät kilpaa Pariisin kanssa ja mm. Adrianan asut ovat mielenkiintoista seurattavaa. Vaikka Pariisista nähdään myös arkisia kuvia, säilyttää se silti asemansa kaupunkien kauneuskuningattarena. Huomaa, että Allen on viehtynyt kaupunkeihin, oli se sitten New York, Barcelona, Lontoo tai Pariisi.
Elokuvasta ei ole pahaa sanottavaa, mutta tunnelma ei silti yllä sellaisten täydellisten Allen-elokuvien kuin Vicky Cristina Barcelona ja Match Point tasolle. Midnight in Paris ja elokuvan taika tuntuu olevan liian nopeasti ohi. Ihana tarina hyvässä paketissa, mutta silti se tuntuu läpijuoksulta ja listalta taiteilijoita ajatuksineen. Muutama hetki lisää olisi varmasti syventänyt elokuvaa ja sen hahmoja kohti täydellisyyttä, kaukana siitä ei nytkään olla.
DVD:llä mukana viimeisimpien Woody Allen –elokuvien trailereita. Ei muita ekstroja.
Leffa: * * * *
Ekstrat: * * *