Metsät harkituilla luovutuksilla jälkipolville

Metsäomaisuus kannattaa siirtää jälkipolville harkitusti ja suunnitelmallisesti. Metsätilan sukupolvenvaihdos eri tavoin toteutettuna on usein kannattavampaa kuin metsäomaisuuden jättäminen perinnöksi.

Eri vaihtoehtojen verotukselliset vaikutukset kannattaa kuitenkin selvittää hyvin ennen päätöksen tekemistä. Selvitystyöhön voi hakea apua esimerkiksi metsäalan neuvontaorganisaatioilta.

Suomessa noin 10 000 metsätilaa vaihtaa vuosittain omistajaa. Metsät säilyvät kuitenkin pääsääntöisesti saman suvun omistuksessa. Nykyisistä metsänomistajista noin puolet ovat saaneet metsänsä perintönä ja noin 40 prosenttia on ostanut tilan vanhemmilta tai sukulaisilta. Vain reilu kymmenesosa metsätiloista vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla, joskin tämä osuus on todennäköisesti kasvamassa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos on yhä vieras käsite verrattuna maatilan sukupolvenvaihdokseen tai yrityksen sukupolvenvaihdokseen. Silti sekin vaatii yhtälailla suunnitelmallisuutta, vaihtoehtojen punnitsemista, veroseuraamuksiin varautumista ja asiantuntijoiden apua.

Metsänomistajat harkitsevat entistä useammin metsänsä siirtämistä nuoremmille sukupolville, mutta asia jää helposti harkinnan asteelle. Syinä voi olla mahdollisten saajien epävarmuus metsäasioissa, veroseuraamusten pelko tai vaihdosprosessin kokeminen liian vaikeaksi.

Nuoremmalla kaupungissa kasvaneella sukupolvella metsään kohdistuu usein hyvin erilaisia arvoja kuin heidän vanhemmillaan. Tämäkin voi aiheuttaa jännitteitä sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun. Harkittu ja suunnitelmallinen metsän sukupolvenvaihdos on kuitenkin useimmiten kannattavampi tapa omistusvaihdokseen kuin metsän perinnöksi jättäminen. Välimaastoon jää mahdollisuus määrätä metsäperinnöstä testamentilla.

Useita vaihtoehtoja

Metsän sukupolvenvaihdoksen toteuttamiskeinoja ovat lahja, ennakkoperintö, kauppa, lahjanluonteinen kauppa tai vaihto. Metsäpalsta on kiinteää omaisuutta. Siksi luovutus täytyy tehdä aina kirjallisesti ja asiakirjan on oltava määrämuotoinen ja julkisen kaupanvahvistajan todistama. Saajien tulee hakea omistusoikeutensa vahvistamiseksi lainhuuto käräjäoikeudesta kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta.

Poikkeuksen muodostaa kuolinpesäosuuden luovuttaminen. Jos vanhemmat myyvät tai lahjoittavat osuuden kuolinpesästä, jossa he itse ovat osakkaina, ei kaupanvahvistajaa tarvita, vaikka kuolinpesän omaisuus muodostuisi metsätilasta. Tällainen luovutus muuttaa kuolinpesän verotuksellisesti yhtymäksi, jos saajana on henkilö, joka ei ennestään ole kuolinpesän osakas.

Rintaperillisille tehty lahjoitus katsotaan aina ennakkoperinnöksi, jos lahjakirjassa ei ole muuta ilmoitettu. Tämä saattaa kiristää progressiivista perintöveroa. Siksi on yleensä suositeltavaa merkitä lahjakirjaan esimerkiksi, että lahja ei ole ennakkoperintöä. Alle kolmen vuoden aikana ennen perittävän kuolemaa tehdyt lahjaveron alaiset lahjoitukset katsotaan aina ennakkoperinnöksi.

Kokonaisuus tärkein

Usein sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen etsitään vain verotuksellisesti edullisinta tapaa. Tätä voi pitää monessa tilanteessa lyhytnäköisenä ja kapea-alaisena suunnitteluna. Verojen minimoinnin ohella tulisi tilanteesta riippuen kiinnittää huomiota muun muassa metsätalouden harjoittamista jatkavan mahdollisuuksiin toimia tilalla kannattavasti ja joustavasti, perillisten tasapuoliseen kohteluun, luovuttajien henkilökohtaisiin tarpeisiin luovutuksen jälkeen ja metsän yhteisiin virkistyskäyttömahdollisuuksiin.

Sukupolvenvaihdosratkaisut voivat vaikuttaa jopa kymmenien vuosien ajan toimintamahdollisuuksiin tilalla. Toisaalta on tärkeää myös välttää liian monimutkaisia, vaikeasti toteutettavia ratkaisuja. Hallintaoikeuden pidättäminen luovutuksen yhteydessä on yleisimpiä veronalennuskeinoja. Joskus käy niin, että vasta muutaman vuoden päästä havahdutaan huomaamaan, että ratkaisu rajoittaa omistajien mahdollisuuksia toimia metsässä. Lahjan saaja ei saa tehdä hakkuita ja nostaa hakkuutuloja, jos lahjan luovuttaja on pidättänyt itsellään hallintaoikeuden. Hakkuutulojen luovuttamisesta omistajille voi seurata lahjavero.

Metsäalan neuvontaorganisaatioissa varsinainen sukupolvenvaihdosneuvonta ei ole aiemmin kuulunut palveluvalikoimaan. Asia on tunnettu pintapuolisesti ja asiantuntija-apua on pääasiassa tarjottu metsätilan arvon määrittämiseen. Viime aikoina on kuitenkin ollut muutosta palvelujen monipuolistamisen suuntaan ja esimerkiksi osassa metsänhoitoyhdistyksiä on ryhdytty tarjoamaan kokonaisvaltaista metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluapua. Asiantuntijan neuvoja voi kysyä myös esimerkiksi asiaan perehtyneiltä metsäpalveluyrittäjiltä, kiinteistövälittäjiltä ja asianajajilta.

Tietoa metsäasioista

(MTV3-STT)