Messuhallin katto romahti Jyväskylässä

Jyväskylän Paviljongin messu- ja kongressikeskuksen katosta osa romahti tänä aamuna. Kyseessä on messuhallikompleksin näyttelyhallien uusin osuus, jonka katosta ja ulkoseinistä ainakin kolmasosa on romahtanut. Turma sattui noin klo 9.30.

Onnettomuus ei vaatinut henkilövahinkoja, mutta aineelliset vauriot nousevat mittaviksi, kertoo kongressikeskuksen toimitusjohtaja Leo Potkonen.

-Uskoakseni romahtamisen syynä ei ollut ainakaan painava lumikuorma vaan pikemminkin kannatinpalkkien rasitusvaurio, kertoo toimitusjohtaja Putkonen.

-Romahtaneessa B2-hallissa oli onnettomuuden sattuessa paikalla muutama henkilö, mutta he ehtivät pakoon kuultuaan katosta omituista natinaa ja nitinää, Potkonen kertoo.

Rakennuksen käyttöönottotarkastuksesta vastanneen tarkastajan mukaan sortuman syy ei ollut lumikuormassa, koska lunta ei ollut messuhallin katolla juuri lainkaan.

Messuhallin katon romahduksen syytä selvittävä Onnettomuustutkintakeskuksen tutkija sulkee tässä vaiheessa rikoksen pois romahduksen aiheuttajalistalta. Tutkija, Jyväskylän poliisin komisario Pekka Aho kertoo, että romahdusta tutkitaan suuronnettomuuden vaaratilanteena.

Kattoristikon suunnitellut tekniikan tohtori Markku Heinisuo piti Jyväskylässä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sortuman syytä täydellisenä arvoituksena ja yllätyksenä.

Raivaustyö messukeskuksessa jatkuu ainakin iltaan saakka.

Romahtanut katto 2 000 - 3 000 neliönmetrin suuruinen

Messuhallilla oltiin purkamassa NextStep-messujen rakennelmia. Romahtanut B2-halli otettiin käyttöön vasta pari viikkoa sitten, 17. tammikuuta. Romahtanut osuus oli pinta-alaltaan noin 2 000 - 3 000 neliönmetrin suuruinen.

Jyväskylä Paviljongin kokonaispinta-ala on 20 000 neliömetriä. Messuhallin osuus tästä on noin 8 000 neliötä. Hallitilat on jaettavissa seitemään erikokoiseen tilaan, jotka mahdollistavat eri kokoisten tilaisuuksien järjestämisen.

Useiden sisäänkäyntien ansiosta messuhalleissa voi olla monta eri tapahtumaa yhtä aikaa. NextStep-messujen lisäksi Paviljongissa järjestettiin parhaillaan myös Kansainvälinen tietotekniikkakongressi. Lisäksi samaan aikaan pidettiin Taitaja 2003 ammattitaidon SM-kilpailut.

Paviljongin katon puuristikot Suomen pisimmät

Jyväskylä Paviljongin katon kantavat rakenteet valmistaneen Late-Rakenteet Oy:n tekninen johtaja Antero Järvinen sanoo, että on erittäin todennäköistä, että Paviljongissa ovat romahtaneet juuri heidän puuristikkonsa.

-Kyllä, jos katto romahtanut, on erittäin todennäköistä, että puuristikot ovat pettäneet ja sen takia katto on tullut alas, Järvinen sanoo.

Järvinen on toistaiseksi ollut tiedotusvälineistä saadun tiedon varassa eikä ole käynyt paikalla. Hänen arvionsa perustuu ristikoiden tuntemiseen ja toisen käden tietoihin tapahtuneesta.

Kattoa kannatelleet liimapuuristikot olivat poikkeuksellisen pitkät. Niiden jänneväli oli 55 metriä. Suomessa ei ole aikaisemmin käytettä näin pitkiä liimapuuristikoita. Järvisen mukaan pakkasella ei ole mitään tekemistä ristikoiden pettämisen kanssa, koska ne ovat katon päällysteiden alla lämpimässä.

Jyväskylä Paviljonkiin suunniteltiin alun perin teräsristikkoja, mutta puuhun päädyttiin, koska teräksen palosuojaus on huomattavasti kalliimpaa kuin puun.

Itälä: Rakennusmääräysten valvonta syytä selvittää

Sisäministeri Ville Itälän mielestä rakennusmääräykset ja niiden valvonta on syytä selvittää viimeaikaisten rakennusromahdusten vuoksi. Itälä totesi kokoomuksen vaaliristeilyllä, että vaikka romahduksiin on ilmeisesti erilaisia syitä liiasta lumesta rakennevikoihin, asia on syytä ottaa hallituksessa esille.

Itälän mukaan rakennusmääräykset kuuluvat lähinnä ympäristöministeriölle. Sisäministerin selviteltäväksi Jyväskylän tapaus olisi tullut, jos romahduksessa olisi tullut henkilövahinkoja. Itälä myöntää, että jälki olisi ollut karmeaa, jos romahtaneen hallin katon alle olisi jäänyt ihmisiä.

-Nythän me on menty ihan onnen kanssa, sisäministeri päivitteli.

Lumi pistää katot koetukselle

Suomessa on viime vuosina tapahtunut lukuisia vaarallisia kattojen romahduksia. Useimmiten syynä on ollut raskas lumikuorma, tuuli tai rakennevika. Henkilövahingot ovat kuitenkin olleet harvinaisia.

Kaksi viikkoa sitten Vaasan kupeessa Mustasaaressa sijaitsevan Botnia-monitoimihallin katto petti lumikuorman alla. Kattoa tuli alas noin 400 neliön verran mutta kukaan ei loukkaantunut. Vuorokauden sisällä Botniahallin onnettomuudesta sattui kaksi muutakin vakavaa katon romahtamista.

Kristiinankaupungissa lumen paino pudotti teollisuushallin katosta noin 1000 neliömetrin suuruisen osan. Henkilövahingoilta vältyttiin, sillä kukaan ei ollut tapahtumahetkellä töissä. Haapavedellä puolestaan 20 lehmää ja 30 vasikkaa pelastettiin navetasta, jonka katto oli rysähtänyt alas.

Viime vuoden lokakuussa Rauman jalkapallohallin katto romahti tulipalon yhteydessä. Halli tuhoutui palossa korjauskelvottomaksi. Saman vuoden tammikuussa osa tehdashallin katosta romahti Iisalmessa. Hallissa oli onnettomuushetkellä muutamia työntekijöitä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Vuoden 2001 huhtikuussa jyväskyläläisen marketin välikatto romahti lähes kokonaan alas hieman sulkemisen jälkeen. Joulukuussa 2000 romahti Pudasjärvellä paikallisen supermarketin välikatto. Rakennuksessa olleet kaksi siivoojaa ehtivät viime tipassa alta pois.

Iisalmen uimahallissa syntyi suuronnettomuuden vaaratilanne maaliskuussa 2000, kun yksi kattorakenteita kannattavista liimapuupalkeista rikkoutui. Katto vajosi niin hitaasti, että uimavalvoja ehti ohjata asiakkaat pois allastiloista. Romahduksen syyksi paljastui rakennevika. Samassa kuussa romahti tennishallin katto ja osa seinistä Kajaanissa. Romahduksen syy oli ilmeisesti katolla ollut lumikuorma.

Helmikuussa 2000 pieni osa Lahden jäähallin kattoa romahti lumen painosta. Myös tuuli on tehnyt tuhojaan kattorakenteissa. Esimerkiksi maaliskuussa 1997 kova tuuli romahdutti kerrostalon katon kadulle Hämeenlinnan keskustassa. Kattoa tuli kadulle yhtenä kappaleena yli 300 neliötä. Marraskuussa 1996 paineilmalla toiminut palloiluhalli romahti Kajaanissa parissa minuutissa luultavasti sankan lumipyryn vuoksi.

(MTV3-STT)
Katso myös Maarit Lantto-Tolvasen juttu aiheesta

Jyväskylän paviljongin Internet-sivut3D-malli hallin tiloista
(Seitsemän uutiset 01.02.2003)