Mainos

Matti Vanhanen MTV Uutisten kolumnissaan: Eduskunnan valiokuntalaitos kaipaa uudistusta

Kuvat valtavista asiakasoista eduskunnan valiokuntien pöydillä ovat tulleet tutuiksi. Suurten uudistusten tekeminen asioissa, jotka vaativat monen hallinnonhaaran ja monen valiokunnan toinen toisiaan seuraavia kannanottoja, eivät hevin onnistu edes neljässä vuodessa, kirjoittaa Matti Vanhanen (kesk.) MTV Uutisten nettikolumnissaan.

Eduskunnan päässä on kaksi rajoittavaa tekijää: työmäärä ja aikapula.

Useimmat edustajat istuvat kahdessa eri valiokunnassa. Valiokuntatehtävien lukumäärä on omina edustajavuosinani kasvanut kolmella valiokunnalla ja samaan aikaan suuri valiokunta on muuttunut muodollisuudesta todelliseksi valiokunnaksi EU-asioiden ansiosta.

On tullut paljon tehtäviä lisää edustajien kesken jaettavaksi ja tämän seurauksena jatkuva ralli valiokuntahuoneesta toiseen päätösvallan turvaamiseksi on tiivistynyt tavalla, joka ei tee kunniaa eduskunnalle.

Käsitykseni on, että nyt pitää tehdä valiokuntauudistus, joka koostuu kahdesta osasta.

Valiokuntien kokoa on pienennettävä siten, että kukin edustaja istuu pääsääntöisesti vain yhdessä valiokunnassa. Ja toiseksi puhemiehen tai puhemiesneuvoston valtaa on lisättävä monen valiokunnan yhteistyötä edellyttävissä asioissa aikataulujen ja työskentelytapojen ohjaamiseksi siten, että eduskunta onnistuu hallitulla tavalla täyttämään oman tehtävänsä.

Pääosa valiokunnista voisi nykyisen 17 jäsenen sijasta olla 13-jäsenisiä. Päästäisiin tilanteeseen, jossa päivittäisen kahden tunnin työajan sijasta valiokunta voisi halutessaan työskennellä klo 9.00-14.00 välisen ajan.

Tämä toisi lisää mahdollisuuksia julkisten kuulemisten järjestämiseen, valiokunta voisi kokousaikanaan tehdä hyödyllisiä tutustumiskäyntejä ja voisi intensiivisesti päätöksentekovaiheessa keskittyä asiaansa. Eli nykyinen jako ns. aamupäivä- ja iltapäivävaliokuntiin voitaisiin lähes kokonaan poistaa ja koko tämä aika olisi jokaisen valiokunnan käytettävissä.

Jäsenmäärän supistus on tehtävä tavalla, joka antaa myös pienten ryhmien edustajille vähintään yhden valiokuntapaikan jokaiselle ja myös ne voisivat priorisoida tehtäviä kiinnostuksensa mukaan. Niille edustajille, jotka haluavat olla useamman kuin yhden valiokunnan työn piirissä, voitaisiin antaa nykyistä suuremmalla varajäsenten määrällä mahdollisuus halunsa toteuttamiseen.

Poikkeuksena esittämästäni järjestelmästä voisivat olla suuri valiokunta, joka nykyäänkin kokoontuu muilta kokouksilta rauhoitettuna aikana, sekä sen kanssa samaan aikaslottiin laitettavat tarkastusvaliokunta ja tiedusteluvaliokunta. Eli näiden valiokuntien 47 paikkaa voisivat olla toisena paikkana noihin valiokuntiin valituilla.

Valtiovarainvaliokunta jaostoineen työskentelee jo nyt tuon aikaslotin 9.00-14.00 välissä ja kyse olisi siitä, että muille valiokunnille suotaisiin sama mahdollisuus. Myös valtiovarainvaliokuntaa on syytä uudistaa. Nyt se sitoo 40 edustajaa kahdeksaan jaostoonsa, jotka työskentelevät ajallisesti päällekkäin muiden valiokuntien kanssa.

Jaostojen lukumäärää voitaisiin vähentää ja silloin erityisesti valiokunnan varajäsenten lukumäärää voitaisiin myös pienentää.

Tärkeää olisi myös lisätä eduskunnan johdon mahdollisuutta johtaa taloa. Valiokuntatyön tehtävänähän on valmistella asia varsinaisen eduskunnan päätettäväksi. Valiokuntien työ on palvelutehtävä täysistunnolle. Koko talon aikatauluja pitää voida suunnitella ja sitoa valiokunnat tähän.

Vastaavasti valiokunnan puheenjohtajalle on annettava valtuudet rajoittaa asiantuntijakuulemisiin, valmistavaan keskusteluun ja yleiskeskusteluihin käytettyä aikaa kohtuullisella tavalla, niin, että valiokunta asiallisesti voi suoriutua tehtävästään. Valiokunnasta ei saa aika- tai muiden syiden takia muodostua portinvartijaa, joka ratkaisee, mikä asia tuodaan koko eduskunnan päätettäväksi.

Edustajatehtävän motivaation kannalta uskon, että uudistus lisäisi työn mielekkyyttä entisestään. Usein on niin, että vaalikauden alussa monelle tulee ahne mieli pyrkiä useampaan valiokuntaan, mutta sitten vaalikauden kuluessa ryhmäjohtajan huoneessa käydään esittämässä toiveita, että voisinko vapautua tästä valiokunnasta ja joku toinen ottaisi tehtävän hoitaakseen.

Ajankäytön väljentyminen loisi mielestäni tilaa myös tärkeälle tavoitteelle kasvattaa valiokuntatyön avoimuutta kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Viittasin julkisiin kuulemistilaisuuksiin ja tutustumiskäynteihin.

Miksi tämä kysymys on ajankohtainen? Siksi, että uuden vaalikauden alussa saamme taas uuden valiokunnan, tiedusteluvaliokunnan viimeisten 25 vuoden aikana tulleiden muiden lisäysten ja muutosten päälle. Ja toinen syy liittyy vuoden 2000 perustuslakiuudistukseen, jonka seurauksena yhä useammat asiat vaativat aikaa vievää perustuslakitulkintaa. Merkityksetön ei ole myöskään eduskuntatyön kansainvälistyminen.

Euroopan neuvosto, Etyj, Pohjoismaiden neuvosto ja satunnaisemmat kansainväliset tehtävät ja matkat ovat pois valiokuntatyöstä ja vaativat kotimaahan jääviltä edustajilta yhä useammin samaan kellonaikaan kahdessa valiokunnassa istumista.

Jos kantaa tähän uudistukseen kysytään edustajaehdokkailta, moni varmasti vastaa, että he tekisivät enemmän töitä kuin istuvat edustajat. Kahdessa paikassa hekään eivät samaan aikaan voisi istua. Asia on luonteeltaan sellainen, että eduskunnan eri tehtäviin vuosien aikana osallistuvien kannattaisi nyt osallistua tähän keskusteluun.

Kyse on eduskunnan työskentelykyvystä aikana, jolloin yhteiskunnan uudistamistarve on suuri. Puhemies Risikon johtamassa eduskuntatyön uudistamistyöryhmässä päästiin avaamaan jo keskustelu tästä teemasta. Sitä on syytä jatkaa heti uudessa eduskunnassa.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja