Mainos

Matalaenergiatalon rakentaminen käynnistyy

Kivitalojen markkinaosuus on ollut pitkään nousussa. Joka Kodin Asuntomarkkinat alkaa nyt seurata yhden sellaisen rakentamista - tämä talo rakennetaan kevytsoraharkoista Kuopion Rönöön.

Kivitalojen suosion nousua selittävät monet syyt. Ne ovat kestäviä ja säilyttävät hyvin arvonsa, paloturvallisuus on hyvä. Massiivisten ulkoseiniensä ansiosta ne eristävät hyvin ulkomaailman äänet ja pitävät talossa tasaisen, sopivan lämpötilan niin kesällä kuin talvellakin. Kun lattiat toteutetaan massiivisilla ontelolaatoilla, nekään eivät pahemmin kopise tai natise. Ja mikä näiden nousevien lämmityskulujen aikana yhä tärkeämpää: kivitalo on helppo suunnitella energiankäytöltään taloudelliseksi.

Seurantakohteemme onkin niin sanottu matalaenergiatalo. Periaate on se, että niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin asumisessakin pyritään energiakulujen puolittamiseen vastaavanlaiseen normaalitaloon verrattuna. Etelä-Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että matalaenergiatalon vuosittainen energiankulutus on 60 kWh neliötä kohden, kun se tavanomaisesti rakennetussa talossa on noin 120-150 kWh.

Vastoin usein kuultua epäilystä tällaisen talon rakentaminen ei tule juuri ollenkaan perinteistä kalliimmaksi. Kysymys on nimittäin lopultakin melko pienistä asioista: ulkovaipasta tehdään paremmin lämpöä eristävä lisäämällä eristepaksuutta katossa, seinissä ja pohjassa, rakennuksesta tehdään tiivis ja lämpövuodot estetään, ikkunoiksi ja lämmön talteenottolaitteeksi valitaan perustasoa paremmat mallit. Samaa linjaa noudatetaan kulutus- ja käyttöpuolella valitsemalla kodinkoneet ja -laitteet parhaiten vettä ja lämpöä säästävistä. Nämä lisäkustannukset tulevat maksamaan itsensä takaisin varsin nopeasti alentuneiden asumiskulujen muodossa.

Seurantakohteelle oli olemassa asemapiirrosluonnos, jonka perusteella asunnoille oli annettu ohjeellisia kokoja.

"Kun lähdimme etsimään asukkaita neljään taloon, ne löytyivät todella helposti," kertoo Starkki-talomyyjä Juha Semberg. "He saivat suunnitella oman, yksilöllisen kivitalonsa arkkitehdin kanssa alusta lähtien. Harkkohan on suhteellisen pieni kappale, joten se mahdollistaa monimuotoisen rakentamisen. Asiakkaan toivomukset voidaan siten toteuttaa hyvinkin pitkälle."

Arkkitehti Pekka Leskinen huomauttaa suunnittelun olleen toisaalta melko vaativaa:

"Kyseessä on kaupungissa varsin näkyvällä paikalla sijaitseva pientaloalue. Tontti on pieni ja kapea ja sillä on suhteellisen paljon rakennusoikeutta. Tontin käytön suunnittelu ei ole ihan yksinkertaista: rakennusten sijoittelun on mahdollistettava piha-, pysäköinti- ja lumialueet sekä leikkipaikat!"

Yhtälö ratkaistiin rakentamalla erillisiä, kaksikerroksisia pientaloja. Päivittäisen oleskelun tilat sijoitettiin yläkertaan ja niihin liitettiin isot, lasitetut terassit, jolloin oleskeluun saatiin tarvittavaa yksityisyyttä. Samalla kaikille taloille syntyi luontevasti kunnon pihat. Yksilöllisiä toiveita pystyttiin toteuttamaan myös ulkoasussa.

"Sinänsä matalaenergia-periaate ei vaikuta arkkitehtisuunnitteluun," Leskinen pohtii. "Seinät ovat hiukan paksummat, joten ikkunat sijaitsevat syvemmällä. Ikkunoiden sijoittelu ja ilmansuuntien tavallista tarkempi huomioiminen julkisivujen sommittelussa ehkä eroavat vähäsen tavanomaisesta talosta. Sinälläänhän tämä suosii selkeälinjaisuutta, joka soveltuu hyvin myös kivitaloihin."

"Huoltovapaa, säilyttää arvonsa hyvin... ja tietysti sijainti Väinölänniemen reunassa, keskustan kupeessa," Nina Nevalainen luettelee syitä talonvalintaansa. "Asukaslähtöinen suunnitteluprosessi oli hyvin myönteinen kokemus. Jokainen perhe pystyi todellakin alusta lähtien vaikuttamaan talonsa tilajakoon. Ja onhan matalaenergiatalo pitkässä juoksussa hyvin edullinen asuttava."

(JKA 6.10.2005)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.