Masennusoireet huolestuttavan yleisiä suomalaislapsilla

Suomalaisilla lapsilla on pohjoismaisen vertailututkimuksen mukaan enemmän masennusoireita kuin norjalaisilla ja ruotsalaisilla lapsilla. Kaikkein eniten oireita on suomalaisilla 13-vuotiailla tytöillä, joiden joukosta jopa lähes kolmannes kuuluu riskiryhmään.

- Masennusoireet viittaavat muun muassa lyhentyneeseen lapsuuteen, aikuistumisen paineeseen ja heikompiin sosiaalisiin suhteisiin, arvioi tutkimuksen aineistonkeruuseen osallistunut tutkija Atte Oksanen Tampereen yliopistosta.

Oksanen esitteli Eriarvoinen lapsuus: vertaileva tutkimus Pohjoismaissa -projektin tuloksia Mannerheimin lastensuojeluliiton äskeisessä seminaarissa Helsingissä. Projektin rahoittajina olivat Suomen Akatemia ja pohjoismaiden yhteiskuntatutkimuksen yhteistyölautakunta NOS-Sin.

- Suomalaisten lasten sosiaalinen maailma näyttäytyy hauraampana kuin ruotsalaisten ja norjalaisten. Suomalaisten lasten suhteet vanhempiin ovat kaikkein huonoimmat, ja heillä on myös vähiten sosiaalisia kontakteja aikuisiin, Oksanen kuvaili.

Myös lasten keskinäiset suhteet näyttäytyvät Suomessa vaikeampina kuin Norjassa ja Ruotsissa. Esimerkiksi koulukiusaaminen on suurempi ongelma Suomessa kuin Norjassa tai Ruotsissa.

Lisäksi suomalaisten lasten erityisongelmia ovat muun muassa poikien ilmaisema aggressiivisuus ja tyttöjen tyytymättömyys omaan itseensä ja omaan ulkonäköönsä.

Välittäminen tärkeintä

- Varsinkin mediassa on viime aikoina esitetty lukuisia yhteenvetoja lasten psyykkisestä oireilusta. Kuva lapsuudesta muodostuu helposti yksipuoliseksi. Nyky-yhteiskunta tekee hyvinvoinnistakin teknistä tulosmittausta. Ongelmien kuvaamisen sijaan pitäisi keskittyä konkreettisiin toimiin, joilla ongelmia voitaisiin ratkaista, Oksanen kehotti.

- Eriarvoinen lapsuus -projektin tuloksien lohtu löytyy niiden yksinkertaisuudesta. Hyvinvointi löytyy ihmisten välisistä suhteista. Hyvinvoinnin kannalta ratkaisevinta ei ole, onko lapsen perhemuoto ydinperhe, yksinhuoltajan perhe tai uusperhe. Myöskään sosioekonomisesti korkeampi asema tai asuinalue ei sanele hyvinvointia. Vastaus löytyy puhtaasti välittämisestä.

(MTV3-STT)