Markka pysyi 1996 vakaana ecua vastaan | MTV Uutiset
Markka pysyi 1996 vakaana ecua vastaan
Julkaistu 02.01.1997 16:26
Markan ulkoinen arvo pysyi päättyneen vuoden aikana varsin vakaana. Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden rauhoittuminen, päävaluuttojen kurssien palautuminen paria edellisvuotta kestävämmälle tasolle ja markan kohtuulliseen tasapainoon asettunut ulkoinen arvo loivat hyvät edellytykset markan kytkemiselle Euroopan unionin valuuttajärjestelmään.
Hallituksen ja Suomen Pankin valuuttakurssipäätöstä odotettiin markkinoilla keväästä lähtien. Vaikka ratkaisu siirtyi syksyyn, tehtiin päätös lopulta onnistuneesti ja markkinat yllättäen lokakuussa. Markalla on valuuttajärjestelmässä teoreettinen 15 prosentin vaihteluvara, mutta markka pysyi ecua vastaan koko vuonna keskimäärin hyvin ecun aiemmassa kapeassa 2,25 prosentin putkessa.
Valuuttamarkkinoiden merkittävin piirre viime vuonna olikin markan vakauden ohella päävaluuttojen Yhdysvaltain dollarin, Saksan markan ja Japanin jenin välisten kurssien suhteellinen tasapainottuminen. Se näkyi Suomen markan hienoisena vahvistumisena Saksan markkaa ja jeniä vastaan. Dollari puolestaan vahvistui vuoden aikana Suomen markkaa vastaan.
Euroopan valuuttajärjestelmän ecu-kori noteerattiin vuoden päättyessä 5,81411 markaksi, kun ecun noteeraus vuoden 1995 lopussa oli 5,73128 markkaa. Koko viime vuonna ecun noteeraus oli keskimäärin 5,83028 markkaa, kun vuoden 1995 keskinoteeraus oli 5,70936 markkaa. Vahvimmillaan markka kävi viime vuonna ecua vastaan tammikuussa 5,68470 markassa ja alimmillaan huhtikuussa 6,05011 markassa
Markan arvo ecua vastaan oli viime vuonna keskimäärin 1,4 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaankauppapainoisella valuuttaindeksillä mitattu markan ulkoinen arvo laski viime vuonna 3,3 prosenttia. Valuuttaindeksi oli koko viime vuona keskimäärin 115,3 pistettä, kun se vuonna 1995 oli keskimäärin 111,6 pistettä.
Vuoden päättyessä markan kurssi ecua vastaan oli 4,0 penniä eli 0,7 prosenttia markan valuuttakurssijärjestelmässä voimassa olevan keskuskurssin yläpuolella. Italian Ermiin paluun jälkeen ecun keskuskurssi muuttui 5,85424 markaksi.
Yhdysvaltain dollarin noteeraus nousi joulukuun lopussa 4,6439 markkaan, kun dollari vuotta aiemmin noteerattiin 4,3586 markaksi. Alimmillaan dollarin kurssi kävi viime vuonna 4,3311 markassa ja ylimmillään 4,8487 markassa.
Saksan markan noteeraus laski vuoden 1995 lopun 3,0435 markasta viime vuoden lopussa 2,9880 markkaan ja Japanin jenin noteeraus 0,04234 markasta 0,3999 markkaan. Ruotsin kruunun noteeraus nousi vuoden 1995 lopun 0,6546 markasta 0,6748 markkaan.
Dollarin kurssi Saksan markkaa ja jeniä vastaan vahvistui viime vuoden lopussa parin vuoden takaiselle tasolle rajun kurssin laskun jälkeen. Dollarin kurssi Saksan markkaa vastaan noteerattiin vuoden lopussa Helsingissä 1,5542 D-markaksi ja jeniä vastaan 116,13 jeniksi.
Vuoden 1995 lopussa dollarin noteeraus oli Helsingin markkakurssien kautta laskettuna 1,4321 D-markkaa ja 102,94 jeniä ja vuoden 1994 lopussa 1,5493 D-markkaa ja 99,67 jeniä. Vuoden 1993 päättyessä dollarin kurssi Saksan markkaa vastaan oli 1,7345 D-markkaa ja jeniä vastaan 111,73 jeniä.
Ranskan frangi noteerattiin joulukuun lopussa 0,8862 markaksi, kun frangin noteeraus vuoden 1995 lopussa oli 0,8906 markkaa. Sveitsin frangin noteeraus laski vuoden 1995 lopun 3,7884 markasta 3,4392 markkaan joulukuun lopussa.
Punta lähestyi keskuskurssiaan
Suomi liittyi virallisesti Euroopan valuuttakurssijärjestelmään Ermiin lokakuun 14. päivänä varmistaakseen pääsyn talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alusta ensimmäisten EU-maiden joukossa. Liittyminen Ermiin tapahtui markan ecu-keskuskurssilla 5,80661 markkaa. Sitä vastaava keskuskurssi Saksan markkaan on 3,04 markkaa.
Italian paluu takaisin kurssijärjestelmään runsasta kuukautta myöhemmin marraskuun 25. päivänä muutti jälleen muiden Erm-maiden ecu-keskuskursseja. Markan ja muiden valuuttojen kahdenvälisiin kursseihin liiran liittyminen kurssijärjestelmään ei vaikuta. Markan ecu-keskuskurssiksi tuli liiran Ermiin paluun jälkeen 5,85424 markkaa. Liiran uudeksi ecu-keskuskurssiksi sovittiin 1906,48 liiraa. Liiran keskuskurssiksi Suomen markkaa vastaan tuli 0,00307071 markkaa.
Ermin ulkopuolella oleva Englannin punta vahvistui vuoden aikana tuntuvasti markkaa vastaan. Punnan noteeraus oli vuoden 1996 päättyessä 7,869 markkaa, kun punta vuoden 1995 lopussa noteerattiin 6,741 markaksi. Punnan noteeraus ecua vastaan nousi joulukuun lopussa markkakurssin kautta laskettuna 0,738863 ecuun, kun punnan laskennallinen Erm-keskuskurssi on 0,793103 ecua.
Euro syntyy ecu-korista
Kahden vuoden kuluttua käyttöön otettava Euroopan unionin yhteinen raha euro syntyy Euroopan valuuttajärjestelmän EMS:n ecusta. Ecun muodostavassa valuuttakorissa ovat mukana kaikkien EU:n aiempien 12 jäsenmaan valuutat, mutta eivät uusimpien jäsenmaiden Suomen, Ruotsin ja Itävallan valuutat. Suomen markka ja Itävallan shillinki on kuitenkin sidottu Ermiin ja niiden kurssi liikkuu Ermin rajoissa.
Valuuttakurssijärjestelmään Ermiin kuuluu Suomen ja Italian liittymisen jälkeen EU:n 15 jäsenmaasta 12 maata. Ermin ulkopuolella ovat EU-maista enää vain Englanti, Kreikka ja Ruotsi. Vaikka Englanti ja Kreikka eivät kuulukaan Ermiin, ovat niiden valuutat osa ecu-koria.
Ecu-korin valuuttojen määrät on vahvistettu valuuttajärjestelmän ja sitä 70-luvulla edeltäneen EEC:n yhteiskellunnan olemassaolon aikana neljä kertaa. Maastrichtin sopimuksella sovittiin, ettei ecu-korin koostumusta enää ennen talous- ja rahaliiton toteuttamista muuteta, vaan Emun pohjana on vuoden 1989 ecu-kori.
D-markan paino kolmannes ecusta
EEC:n valuuttojen yhteiskellunnan aikana luodun EUA:n eli Eurooppalaisen kirjanpitoyksikön koostumus vahvistettiin kesäkuussa 1974. Ecu-kori vahvistettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 1979, kun Euroopan valuuttajärjestelmä luotiin. Siihen kuului tuolloin yhdeksän EEC-maan valuuttaa.
Toisen kerran ecu-korin koostumus ja painot vahvistettiin syyskuussa 1984, jolloin siihen lisättiin Kreikan drakma. Kolmas korimuutos toteutettiin syyskuussa 1989, jolloin valuuttakoriin otettiin mukaan myös Espanjan peseta ja Portugalin escudo.
Ecu-kori sisältää 21. syyskuuta vuonna 1989 tehdyn päätöksen mukaan 0,6241 Saksan markkaa, 1,332 Ranskan frangia, 0,08784 Englannin puntaa, 151,8 Italian liiraa, 0,2198 Hollannin guldenia, 3,301 Belgian frangia, 0,13 Luxemburgin frangia, 0,1976 Tanskan kruunua, 0,008552 Irlannin puntaa, 1,44 Kreikan drakmaa, 6,885 Espanjan pesetaa ja 1,393 Portugalin escudoa.
Kun ecu-korin koostumus vahvistettiin, oli Saksan markan uusien keskuskurssien mukainen paino korissa tuolloin 30,6 prosenttia, Ranskan frangin 19,5 prosenttia, Englannin punnan 12,7 prosenttia, liiran 9,3 prosenttia ja guldenin 9,6 prosenttia. Belgian ja Luxemburgin paino korissa oli 8,1 prosenttia, Espanjan pesetan 5,2 prosenttia, Tanskan kruunun 2,5 prosenttia, Irlannin punnan 1,1 prosenttia, drakman 0,6 prosenttia ja escudon 0,8 prosenttia.
Painot ovat sen jälkeen eläneet valuuttakurssien muutosten johdosta. Saksan markan tuoreimman ecu-keskuskurssin mukaan laskien D-markan paino ecussa on nyt noin 32,4 prosenttia.
Suomi alusta mukaan euroon
Suomen hallitus ilmoitti markan Ermiin liittymisen yhteydessä selkeästi tavoitteeksi, että Suomi liittyy talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen heti, kun se alkaa vuoden 1999 alussa. Yhteisen rahan käyttöönottoa on valmisteltu jo pitkään Euroopan unionissa, EU:n jäsenmaissa, keskuspankeissa, Euroopan rahapoliittisessa instituutissa ja elinkeinoelämän piirissä.
Valmistelut etenevät laajalla pohjalla myös Suomessa. Yhteisen rahan käyttöön siirtyvät maat tiedetään runsaan vuoden kuluttua, kun tätä koskeva päätös on tehty EU:n huippukokouksessa. Talous- ja rahaliiton osallistujamaita koskeva päätös tehdään unionin aiemman sopimuksen mukaan nimittäin EU:n neuvostossa "niin pian kuin mahdollista vuonna 1998" eli käytännössä vuoden kuluttua keväällä.
Ennen Emu-huippukokousta suurin mielenkiinto kohdistuu eri maiden taloudellisten lähentymisehtojen täyttämisen lisäksi Ruotsin, Tanskan ja Englannin poliittisiin valintoihin. Tanska ja Englanti varasivat Maastrichtin sopimuksessa oikeuden pysyä rahaliiton ulkopuolella. Ruotsi sen sijaan on sitoutunut Maastrichtin sopimukseen Suomen tavoin.
Tanskalla liikkumavaraa Englanti yhä arvoitus
Tanska on mukana EU:n valuuttakurssijärjestelmässä, mikä antaa Tanskalle vielä aikaa ainakin Emu-huippukokoukseen asti harkita eri vaihtoehtoja. Tanska voisi niin halutessaan ilmeisesti liittyä rahaliittoon sen alkaessa vuoden 1999 alussa.
Englannin konservatiivihallituksen EU:n vastainen jarrutuslinja on kummastuttanut muita EU-maita ja haitannut koko unionin työskentelyä. Muuttuuko Englannin linja viimeistään ensi toukokuussa pidettävien parlamenttivaalien jälkeen, on vielä avoin kysymys. Englannin suuren taloudellisen ja poliittisen painoarvon vuoksi muut EU:n jäsenmaat toivovat sitä hartaasti.
Ruotsin liittymistä Ermiin on arvuuteltu siitä lähtien, kun Suomi teki oman liittymispäätöksensä. Ruotsin Erm-päätöksen ajankohdan lisäksi kiinnostuksen kohteena varsinkin Suomessa on kruunun tuleva keskuskurssi kurssijärjestelmässä. Lähikuukaudet saattavat antaa vastauksen näihin kysymyksiin.
Talous- ja rahaliiton loppusuoran auetessa kaikki suuret poliittiset ratkaisut ovat kuitenkin edelleen auki. Koko läntisen Euroopan taloudellisen kasvun ennustettu nopeutuminen lähivuosina saattaa helpottaa edessä olevia päätöksiä. Helppoja niistä ei kuitenkaan tule missään olosuhteissa.
(STT)
