Marin: Hallitus pohtii tiistaina, pitäisikö koulujen joululomaa pidentää – agendalla myös ravintolarajoitukset

Marin sanoi uskovansa, että ravintolarajoituksilla saadaan tuloksia aikaan. Hänen mukaansa hallitus voi tehdä asiassa vielä päätöksiä myös ilman niin sanotun hätäjarrumekanismin käyttöönottoa. Marin nosti esiin käytännön työkaluina muun muassa anniskelu- ja aukioloajat.

Pääministerin mukaan on keskusteltava myös siitä, onko joidenkin tilojen käyttöä tarpeen rajoittaa siten, ettei tiloihin pääsisi edes koronapassilla.

–  Tätä keskustelua hallitus ei kuitenkaan ole vielä yhdessä käynyt, ja tietenkin pääministerinä edustan sitä kantaa, jonka hallitus yhdessä muodostaa, Marin sanoi.

Hallitus kokoontuu tiistaina neuvottelemaan pahentuneesta koronatilanteesta. Huolia on viime aikoina lisännyt etenkin nopeasti leviävä omikronmuunnos.

Marin ei sulje mitään vaihtoehtoja pois

Marin kommentoi medioille eilen, että hallituksen ja alueellisten viranomaisten on mahdollista kiristää toimia myös ilman hätäjarrun käyttöönottoa.

–  Pitäisin tätä ensisijaisena, Marin viestitti STT:lle avustajansa välityksellä.

Pääministerin haastattelutunnilla Marin kertoi, että hallitus odottaa vielä sote-ministerityöryhmän esityksiä rajoitustoimista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kantaa siihen, miten omikroniin pitäisi suhtautua.

–  Käsitykseni on, että hallituksella on tahtoa ja kykyä tiistaina linjata mahdollisista uusista rajoitustoimista.

Marin sanoi, ettei hän tässä vaiheessa sulje mitään vaihtoehtoja pois.

Raha ratkaisuksi joulunajan hoitajapulaan

Marin sanoi ymmärtävänsä alueiden huolen koronatilanteesta. Hän totesi, että sairaalahoidon kuormitus on korkealla tasolla.

Samalla Marin kannusti käyttämään lisäkorvausten maksamista keinona turvata terveydenhuollon henkilöstön riittävyys myös joulunpyhien aikana.

–  Tämä on ensisijainen keino, ja sitä pitäisi kyllä käyttää.

Marinin mukaan valtio on useasti kertonut, että se vastaa kaikista kuluista, jotka aiheutuvat koronan välittömästä hoidosta.

Pääministeri painotti, että valmiuslakiin turvaudutaan "aivan viimesijaisena keinona", ja sairaanhoitopiirien ja kuntien on varmistettava henkilöstön riittävyys muilla keinoin.

–  Valmiuslaki ei ole työnantajaväline siihen, että ihmisiä voidaan pakottaa töihin. Se on erittäin vakava, poikkeuksellinen, raskas työkalu, jota käytetään vain, jos se on aivan välttämätöntä.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus aikoo peruuttaa jo tehdyt päätökset satojen eurojen lisistä, joita oli määrä maksaa työvoimapulasta kärsivien osastojen hoitajille.

Rokotuksia vauhditettava kaikin keinoin

Marin sanoi pitävänsä kolmansien koronarokotusten vahdittamista nyt kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä.

–  Jos haluamme ensi kevättä elää turvassa, terveellisesti ja mahdollisimman normaalisti, niin kolmansia rokotuksia ja niiden antamista pitää nyt kaikin keinoin vauhdittaa.

Marinilta kysyttiin, ovatko koulut siirtymässä etäopetukseen joululomien jälkeen. Vastauksessaan hän nosti esiin, olisiko lomia mahdollista lykätä siten, että kouluun palattaisiin hieman myöhemmin. Tätäkin hallitus puntaroi neuvotteluissaan tiistaina. 

STM:n Pohjola: Ilman hätäjarruakin voidaan kiristää rajoituksia

Koronatilanteen pahenemisen varalle kaavaillun hätäjarrumekanismin käyttöönoton tarpeellisuus on vielä vähän auki, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

STM:n strategiajohtajan Pasi Pohjolan mukaan asiaa arvioidaan parhaillaan.

–  Alkuviikosta näemme, ovatko joulukuun alkupuolella käyttöön otetut tiukemmat rajoitukset riittäviä epidemiatilanteen hallintaan, Pohjola kertoo sähköpostitse STT:lle.

Pohjola muistuttaa, että rajoitustoimia voidaan kiristää ilman hätäjarruakin. Hänen mukaansa myös alueilla todennäköisesti pohditaan rajoitustoimien tarvetta.

Keskeisiä keinoja voisivat Pohjolan mukaan olla esimerkiksi entistä tiukemmat kokoontumisen rajoitukset tai jopa yleisötilaisuuksien kielto. Lisäksi olisi mahdollista rajoittaa julkisen liikenteen liikennevälineiden matkustajamääriä ja tehdä tilojen käytön kieltopäätöksiä.

Koronapassin hyllyttäminen edellyttää THL:n ilmoitusta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta nosti esiin eilen, että koronapassin hyllyttämistä on harkittava omikronmuunnoksen vuoksi.

Koronapassin hyllyttäminen tarkoittaisi, ettei viranomaisten asettamia rajoituksia voisi enää ohittaa edellyttämällä asiakkailta ja osallistujilta koronapassia.

STM:n Pohjolan mukaan koronapassin hyllyttäminen on mahdollinen toimi. Hän huomauttaa, että lain mukaan se kuitenkin edellyttää THL:n ilmoitusta käytön kieltämisen tarpeesta.

Jos sellainen ilmoitus tulisi, se käynnistäisi Pohjolan mukaan asetuksen valmistelun ja edellyttäisi myös oikeudellisten perusteiden arviointia.

Sen jälkeen hallitus voisi asetuksella päättää koronapassin ottamisesta pois käytöstä.

–  Käytännössä asetus vähentäisi rokotettujen tartuntoja sekä tietysti suojaisi heitä, jotka ilman rokotussuojaa käyttävät palveluita passilla negatiivisen testituloksen kautta, Pohjola kertoo.