Mari Eder manasi: "Ottaa päähän ihan tajuttomasti"

– Makuulla oli vaikeaa, kun tuuli muuttui niin paljon kohdistuksesta. Niistä osumista olen tosi ylpeä, että uskalsin tehdä tarpeeksi isot siirrot. Pystyssä oli ihan todella pieniä virheitä, ja ottaa päähän ihan tajuttomasti. Siitä olisi ollut otettavissa nollat. Usein on tullut sakkoja, mutta tänään ammunta ei ollut missään nimessä hallitsematonta, Eder sanoi Zhangjiakoun ampumahiihtopaikalla.

Eder ampui makuun puhtaasti, mutta pystypaikalta tulleet kaksi sakkoa maksoivat paljon. Hän sijoittui 28:nneksi ja lunasti paikan sunnuntain takaa-ajokisaan, jonne eteni 60 parasta. Siellä nähdään suomalaisnaisista myös Suvi Minkkinen, joka oli 7,5 kilometrin pikamatkalla 51:s.

Hattu nousi voittajalle

Vaikka päällimmäinen tunne oli pettymys, löysi Eder tekemisestään myös hyvää.

– Viimeinen rinki oli hyvä, ja sillä varmasti nousee sijoitus. Kun hiihtoaikaa katsoo, se oli tämän kauden suoritukseksi ihan hyvä. Aikaerot ovat massiivisia. Tämän päivän voittaja oli niin kova, että hattua täytyy nostaa. Sunnuntaina lähden taistelemaan ja nousemaan sijoituksissa, Eder sanoi, kun kilpailu oli osalla urheilijoista vielä kesken.

Ederin hattu nousi Norjan Marte Olsbu Röiselandille, joka juhli olympiakultaa ja lähtee takaa-ajoon ykkösenä. Hän voitti toiseksi yltäneen Ruotsin Elvira Öbergin 30,9 sekunnilla. Pronssille kiiruhtanut Italian Dorothea Wierer jäi kärjestä 37,2 sekuntia. Kärkikolmikko ampui puhtaasti.

Röiseland nokitti Ederin 1.55,5 minuutilla ja Minkkisen 2.37,4 minuutilla. Tammikuussa koronatartunnan saanut ja vastikään Kiinaan saapunut Erika Jänkä oli nolla-ammunnalla sijalla 73 ja Nastassia Kinnunen kolmella sakolla 75:s.

LUE MYÖS: Hiljentävä näky olympiataiston jälkeen: norjalainen maailmanmestari tarvitsi apujoukkoja hätiin

Maanantaina kisatulla normaalimatkalla Zhangjiakoussa oli auringon laskeuduttua hyytävä sää, ja Eder tärisi haastattelualueella kylmissään. Perjantaina olot olivat huomattavasti siedettävämmät.

– Ihan hyvät olosuhteet ja suksi oli hyvä. Varmaan suurin haaste oli, että tuuli tyyntyi jonkin verran kohdistuksesta, niin piti uskaltaa tehdä aika isoja muutoksia. Paljon kisassa oli hyvääkin, mutta päällimmäisenä tunteena on, että nolla olisi maistunut pystystä.