Ne maut mitä me maistelemme päivittäin, ovat itse asiassa suurimmaksi osaksi tuoksuja. Hajuaistimme voimistaa makuaistimusta. Tämän huomaa flunssainen ihminen. Nenän ollessa tukossa ei ruokakaan maistu juuri miltään. Ja jos haluaa kokeilla aistimisen vaikeutta, kannattaa peittää silmät ja tukkia nenä. Tämän jälkeen on hauskaa yrittää sokkona erottaa punaviini valkoviinistä.
Mitkä asiat vaikuttavat makuaistimuksiin?
Perusmaut
Perusmakuja ihmisellä on neljä. Suolainen, hapokas, karvas ja makea. Nämä siis aistitaan suussa kielen eri osissa. Makeus on kielen kärjessä. Kielen sivuilla mutta heti kielen kärjen jälkeen aistimme suolaisen. Kielen sivuilla taas hapokkuuden. Karvaus taas löytyy kielen takaosasta. Tutkijat ovat myös löytäneet ns. viidennen makuaistin nimeltään umami . Paljon silti kiistellään siitä onko tämä varsinainen makuaistin osa. Tätä makua on proteiinipitoisissa ruoka-aineissa kuten esimerkiksi lihassa. Sen pystyy myös maistamalla sekoittamalla aasialisista kaupoista saatavaa glutamaattia veteen laimeaksi liuokseksi. Maku on tietyllä tavalla lihaisa. Mutta onko se osa makuaistia?
Aromaattisuus
Se mikä yhdistää perusmaut ja luo aromaattisuuden, on ruoan tuoksun kautta muodostuva kokonaisuus. Me haistamme valmistustavan tuomat aromit sekä ruoan eri raaka-aineiden tuoman kokonaistuoksun. Näistä muodostuu se aromaattisuus, jonka maistamme kokonaisuutena.
Lämpötila
Ruoan tarjoilulämpö vaikuttaa makuaistimuksen kokemiseen. Kylmyys heikentää aistimusta, kun taas lämpimyys voimistaa makuja. Graavilohi kylmänä on huomattavasti kevyemmän makuista kuin se sama graavilohi paistettuna.