Kilpailu kuuntelijoista ja katselijoista tiedotusvälineiden kentällä on kovaa. MTV3 sekä Yleisradio ovat tässä kamppailussa kärkisijoilla.
Millä sisällöllä Yle voi kilpailla kaupallisten medioiden kanssa Ylen ohjelmistoalueen johtaja Atte Jääskeläinen ja MTV Median toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara?
- Kilpailu kaupallisten medioiden kanssa on jo käsitteenä hieman hankala Yleisradiolle. Tietysti kilpailemme uutiskilpailussa kuten kaikki uutismediat kilpailevat, mutta emme ole samalla lailla kilpailijoita kaupallisten medioiden kanssa niin kuin ne ovat keskenään. Meillä rahoitus tulee toisia reittejä pitkin ja Yleisradion lähtökohtana ei ole kilpailla, lähtökohtanamme on palvella yleisöä. Meillä on kaksi pääroolia. Toinen rooli on se, että me teemme asioita, joita kaupallinen media ei tee eli palvelemme yleisökohderyhmiä eli tuotamme sellaisia sisältöjä, joita kaupallinen media ei tee. Toinen on se, että teemme juuri niitä asioita mitä kaupallinen media tekee, jotta Suomessa olisi useampi toimija, Jääskeläinen vastasi.
- Se on ihan poliittinen päätös tässä tilanteessa. Ihmisten täytyy vain muistaa, että mitä laajempi se Yle on, sitä enemmän Yle-veroa joutuu maksamaan. Sitten täytyy vaaleissa katsoa kansanedustaja sen mukaan, mitä haluaa Ylen tarjoavan. Se on se ratkaisu, mutta kansalaisethan sen tietysti ratkaisevat. Toimitusjohtaja-Karhuvaarana minulla ei ole tähän mitään sanottavaa, koska se on politiikkaa. Mutta veronmaksaja-Karhuvaarana minun täytyy sanoa, että siinä ei ole päätä eikä häntää, Karhuvaara linjasi.
Kaupallisilla medioilla on paljon sponsoreita tukemassa ohjelmien tekoa. Vaikuttaako kaupallisuus journalistiseen sisältöön?
- Kyllä vaikuttaa. Kaupallinen liiketoimintamalli automaattisesti vaikuttaa siihen, ketä palvellaan. Liiketoiminnan perusideahan on se, että asiakkaita palvellaan. Jos liiketoimintana on myydä mainoksia mainostajille, silloin mainostajia pitää palvella. Se tarkoittaa sitä, että pitää tuottaa sellaista sisältöä, joka kiinnostaa yleisöjä, joita mainostaja haluaa tavoittaa. Se tarkoittaa sitä, että kaupallinen, erityisesti mainosrahoitteinen liiketoimintamalli johtaa siihen, että myös journalismi on sen kaltaista, että se kiinnostaa kaupallisesti kiinnostavia yleisöjä, Jääskeläinen totesi.
- Ei minun mielestäni, ei ainakaan mitä tulee MTV Mediaan ja mitä tulee suuriin isoihin kaupallisiin medioihin. Koska jos se alkaa näkyä, yleisön, kuuntelijoiden, katsojien ja lukijoiden mieliin tulee se, että tässä on ketun häntä kainalossa, että tämä touhu ei ole puhdasta journalismia. Silloin sitä lehteä ei enää tilata tai uutisohjelmaa katsota tai esimerkiksi Radio Novan uutisia kuunnella, koska silloin luotettavuus kärsii ja tietysti myös bisnes, Karhuvaara sanoi.
Yleisradiolla on pitkä poliittinen historia ja edelleenkin talossa on väkeä, jotka on valittu poliittisin perustein, onko se vaikuttanut journalistiseen sisältöön Ylen ohjelmistojohtaja Atte Jääskeläinen ja MTV Median toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara?
- Kyllä vaikuttaa. Ihan samalla tavalla kuin kaupallisuus vaikuttaa sisältöön. Nyt ollaan kuitenkin siirtymässä uudentyyppiseen aikakauteen, jossa poliittinen edustus on edelleen hallintoneuvostossa ja Yleisradion ulkopuolisista jäsenistä koostuvassa hallituksessa on poliittistaustaisia edustajia keskeisistä ryhmistä. Toimivassa johdossa, palkkatyötä tekevässä johtajistossa poliittisia nimityksiä ei ole enää viime vuosina tehty. Kiistämättä Mikael Jungnerin nimitys toimitusjohtajaksi oli poliittinen päätös ja hän tuli siihen sdp:n mandaattipaikalle, mutta sen jälkeen ei olla enää tehty poliittisia mandaattijohtajanimityksiä.
- Ylen historian aikana hyvinkin kovasti. Jos ajatellaan koko Reporadion aikaa, se ohjelmistopolitiikan linjaus oli hyvin keskeisesti vasemmistolainen. Tällä hetkellä en rehellisesti sanottuna näe poliittisia painotuksia. Jungnerin tausta oli demari, mutta mielestäni mitään demarihegemoniaa, demaripainotusta tai demarimyönteisyyttä ei Ylen journalismissa näkynyt. Mielestäni Ylellä ei tässä suhteessa enää ole tällaista poliittista leimaa.
(MTV3)