Maatilamatkailu lisää jatkuvasti suosiotaan

Kaupunkilaisten buumi maaseudulle tarkoittaakin työntäyteistä kesää maatilamatkailuyrittäjille. Kesän viileydestä huolimatta maatiloille on tungosta.
-Muutaman yön viipyviä matkailijoita olisi tulossa paljon enemmän kuin meille mahtuukaan. Myymme seuraavan vuoden kesän yleensä edellisenä kesänä, kun asiakkaamme haluavat tulla tilalle uudestaan ja uudestaan, kehuu yrittäjä Leena Haavisto Hauhosta Ilorannan tilalta.

Iloranta ei ole poikkeus matkailumaatilojen joukossa. Mökki- ja maaseutulomia markkinoivasta Lomarengas Oy:stä kerrotaan maaseutumatkailun lisäävän suosiotaan koko ajan.
-Tänä vuonna mökki- ja maatilamatkojen kysyntä on ollut noin 15 prosenttia kovempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, sanoo tiedottaja Marja Kotilainen.

Maatilojen aamiaismajoitus otettiin esimerkiksi Lomarenkaan ohjelmaan uudestaan 90-luvun alussa 13 vuoden tauon jälkeen, kun kiinnostus maatiloilla majoittumiseen jälleen kasvoi. Kotilainen arvioi aamiaismajoitusta, puoli- tai täysihoitoa tarjoavia matkailumaatiloja olevan Suomessa yhteensä jo noin 250.

Matkailu tuo lisätuloja

Suuri osa matkailumaatiloista on edelleen toimivia maatiloja, joille matkailijat tuovat lisätuloja. Matkailutiloja on ympäri Suomea, eniten kuitenkin järvisillä alueilla. Veden läheisyys ei kuitenkaan ole Kotilaisen mukaan maatilalomilla niin tärkeää kuin mökkilomilla.

Mökkilomilla vietetään usein viikko, kun taas maatilojen aamiaismajoitukseen saatetaan pistäytyä vain muutamaksi yöksi. Kotilaisen mukaan tavallisimpia maatilalomailijoita ovat lapsiperheet, jotka ovat matkalla Suomen halki tuttavien luokse tai sukujuhliin. Myös puuhamaiden ja huvipuistojen läheisyydessä sijaitsevat maatilamajoitukset ovat suosittuja.

-Meillä lapsiperheiden lisäksi tyypillisimpiä asiakkaita ovat nuoret parit, jotka ovat lähteneet kiertelemään Suomea. Myös eläkeläisiä käy paljon, esimerkiksi lastenlasten kanssa, kertoo yrittäjä Ritva Lahdelma Jussilan tilalta Pertunmaalta.

Asiakkaista vajaa kolmannes on Lahdelman mukaan ulkomailta. Jussilan tilalla on vuodepaikkoja noin 40:lle matkailijalle. Miljöönä on vanha maalaistalo, jonka kaksi navettaa, aitta ja liiteri muodostavat suljetun pihan.

Päätulonlähteenä on edelleen maatalous, viljeltyä on reilu 50 hehtaaria, lisäksi itseuudistuva 60-päinen lihakarja ja parikymmentä lammasta. Tila on perheyritys, jolla on yksi ulkopuolinen työntekijä. Pihalla pyörivät hevoset, ponit, ankat, koirat, kissat, kanit ja vuohet.
-Me haluamme tulevaisuudessakin olla perinteinen maatila, jonkinlainen mummolan korvike, nauraa Ritva Lahdelma.

Vaihtoehto hotellille

Maatilojen aamiaismajoitusta pidetään suomalaisena versiona keskieurooppalaisesta bed & breakfast -verkostosta. Majoitusmuotoa suosivat erityisesti matkailijat, jotka etsivät vaihtoehtoa tavanomaiselle hotellimajoitukselle. Maatilamajoitusta pidetään myös kohtuullisen edullisena, yö aamiaisineen maksaa keskimäärin 142 markkaa.

Leena ja Mikko Haaviston Ilorannan tila on toiminut matkailumaatilana poikkeuksellisen pitkään, jo 60 vuotta. Matkailu on noussut tilan pääelinkeinoksi, vaikka pariakymmentä peltohehtaaria viljelläänkin edelleen. Tila on satsannut erityisesti vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin: ympäristöön on rakennettu mm. minigolf-rata, tenniskenttä, luontopolkuja, lintutorni ja riiheen on pystytetty sadepäiviä varten kiipeilyseinä. Tilalle mahtuu majoittumaan yhtä aikaa 60-70 matkailijaa.

-Näinkin isot majoitustilat alkavat olla yleisiä, sillä oleellisena kriteerinä pidetään sitä, että bussillinen matkailijoita mahtuu yöpymään tilalla, kertoo Leena Haavisto. Vaikka tilalle mahtuu iso joukko matkailijoita, toiminta on hajautettu pihapiiriin, pelto- ja ranta-alueille niin, että ruuhkaa ei pääse syntymään.
-Maalla ihmisen täytyy aina myös tuntea olevansa maalla, Haavisto hymyilee.
(STT)