Maaseutukunnat houkuttelevat uusia asukkaita erityiseduilla

.

Varsinkin pienet muuttotappiokunnat ovat viime aikoina ottaneet käyttöönsä etuja, joilla ne houkuttelevat lisää asukkaita. Esimerkiksi Utajärvi Pohjois-Pohjanmaalla harkitsee ryhtyvänsä myymään tontteja yhden euron kappalehintaan. Kun talo on valmis, rakentaja saisi kaupan päälle vielä 1000 euron lahjakortin paikkakunnan liikkeisiin.

-Ellei asukkaita saada lisää, kunnan elinvoima näivettyy. Jokainen lähtijä vie mennessään verotuloja ja valtionosuuksia keskimäärin reilut 20 000 vanhaa markkaa, Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi perustelee kunnassa vireillä olevaa varsin houkuttelevaa tarjousta.

Oulunjokivarressa sijaitsevassa Utajärven kunnassa on noin 3300 asukasta. Vuosittain väkimäärä on pudonnut noin 40-50 hengellä.

Kuntaliitossa ei ole listattu kuntien lupaamia etuja, mutta erityisasiantuntija Timo Sinisalo tietää, että keinoja uusien asukkaiden houkuttamiseksi on monenlaisia.

Tonttialennusmyyntien lisäksi hän mainitsee esimerkkinä työmatkojen tukemisen, palkkion antamisen perheelle, johon syntyy lapsi tai kunnan entisille asukkaille lähetetyt mainoskirjeet, joissa kannustetaan palaamaan takaisin kotikonnuille.

Sinisalo muistuttaa, että kuntien täytyy tarkkaan miettiä, millaisia erityistukia niiden toimivallassa on tarjota. Kuntalaisten tasa-arvoisuus kun ei saa horjua.

Ylikiiminki haluaa tulla tutuksi

Tontti- ja kaavapolitiikalla yrittää houkutella lisää väkeä kuntaansa myös Oulun kupeessa sijaitseva Ylikiiminki, mutta kunnanjohtaja Jarmo Ronkaisen mukaan mihinkään "hokkus pokkus" -menettelyyn ei ole tarkoitus tarttua. Sen sijaan kunnassa aiotaan entistä ponnekkaammin panostaa kunnan tunnettavuuden lisäämiseen.

-Olemme resurssoimassa kuntamarkkinointiin kolmivuotisen kampanjan aikana suunnilleen 40 000 euroa eli kolme kertaa enemmän kuin aiemmin.

Kampanjalla on tarkoitus saada muuttovirta kääntymään kohti Ylikiiminkiä.

Oulusta noin 40 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevalla Utajärvellä uskotaan Ylikiimingin tavoin, että nyt on topakan markkinoinnin aika. Ilmassa näkyy merkkejä siitä, että keskittymisvauhti hidastuu ja ihmisiä alkaa maaseutu viehättää myös asuinpaikkana.

-Oulun ympärillä olevissa kunnissa on jo varsin paljon porukkaa ja sen myötä myös kuntatalous- ja sosiaalisia ongelmia.

Tavallaan ensimmäinen rinki (Oulun ympärillä) on täynnä ja nyt on seuraavan ringin eli 40-60 kilometrin päässä kasvukeskuksesta sijaitsevien kuntien vuoro, Juujärvi tuumaa toiveikkaana.

Maaseutukunnan valtteina ovat Juujärven mukaan luonto, turvallisuus ja rauhallisuus. Kunnanjohtaja kehuu Utajärven olevan Suomen ensimmäinen "laatukunta" eli siellä kunnan palvelut toimivat laadukkaasti.

Utajärven tonttialennusmyynti menee valtuuston käsittelyyn tämän kuun aikana. Suunnitelmissa on, että euron kappalehintaan tulee myyntiin 50 tonttia määrätyillä kirkonkylän kaava-alueilla. Huippuhalpaan hintaan sisältyvät myös vesi- ja jätevesiliittymät.

Soinissa saa bonuksia

Soinin kunta Etelä-Pohjanmaalla on rakentanut kokonaisen houkutinpaketin kuntaan muuttavien tai siellä pysyvien palkitsemiseksi. Erilaiset Soini-bonukset ovat olleet käytössä nyt lähes vuoden, ja ne näyttävät tehoavan.

-Tänä vuonna tulomuutto on selvästi lisääntynyt viime vuoteen verrattuna, vaikka muuttotase onkin vielä negatiivinen.
Todennäköisesti bonuksilla on ollut merkitystä, Soinin kunnanjohtaja Reino Määttä tuumailee.

Soinissa on käytössä ensi asunnon ostajalle tai rakentajalle asunnonhankintaan lisäpalkkio, joka on 25 euroa per huoneistoneliö aina 150 neliöön asti. Lisäksi kunnassa muun muassa tuetaan toiselle paikkakunnalle suuntautuvia työmatkoja sekä maksetaan 300 euron suuruista tulomuuttoavustusta, jota vielä kukin lapsi korottaa 50 eurolla.

-Nuori saa vuosittain 100 euron suuruisen bonuksen kolmen vuoden ajan, jos hän säilyttää peruskoulun jälkeen kotipaikkansa Soinissa siitä huolimatta, että muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, Määttä jatkaa luetteloa.

Soinissa on runsaat 2700 asukasta. Poismuutto on vilkasta, joten jokaisella asukkaalla on merkitystä muun muassa valtionosuuksien lisääjänä. Nuoret taas nähdään merkittävänä ostovoimana; he kuluttavat ja käyttävät paikkakunnan palveluja.

STT-PÄIVI SEESKORPI