Kuopiolainen Maarit Kokkonen joutui hirvikolariin perjantaina 13. päivä syyskuuta. Hän oli ajamassa Kuopiosta Jyväskylään valtatie 9:ää pitkin.
Kello oli viisi aamuyöllä, joten oli todella pimeää. Yhtäkkiä tielle ilmestyi täysikokoinen uroshirvi.
– Muistan, kun näin hirven sarvet ja tajusin, että nyt kolahtaa. Näin hirven vasta, kun ajovalot osuivat siihen, Maarit Kokkonen kertoo MTV Uutisille.
Onnettomuus sattui Suonenjoella Lempyyn kohdalla. Autolla oli nopeutta 100 kilometriä tunnissa.
Tilanne oli ohi alle sekunnissa.
– Siinä nopeudessa minulla ei ollut mitään mahdollisuutta välttää kolaria.
Ihmisiä kuolee hirvikolareissa vuosittain
Suuren kokonsa vuoksi hirvi aiheuttaa vakavia vahinkoja törmäystilanteessa. Täysikasvuisen hirvisonnin elopaino voi olla jopa 600 kiloa.
Hirvikolarissa kuoli Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ennakkotietojen mukaan viime vuonna vain yksi ihminen. Vuosina 2017 ja 2016 hirvikolareissa kuoli kumpanakin vuonna kolme ihmistä.
Maaritilla oli onnea matkassa, sillä onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta.
Törmäyksen seurauksena koko auton tuulilasi meni rikki ja lasinsirpaleet lensivät kaikkialle.
– Yllättävän vähällä pääsin, enkä saanut sen pahempaa kuin lasinsiruja päälle. Niitä meni joka paikkaan.
Auto puolestaan sai pahat vauriot. Nyt vakuutusyhtiöstä odotetaan päätöstä, meneekö auto lunastukseen.
Hirvi kuoli kolarissa saamiinsa vammoihin.
– En itse edes tajunnut mennä katsomaan sitä. Se oli kuollut keskelle tietä.
Muut tienkäyttäjät riensivät apuun
Onnettomuuden jälkeen Maarit oli shokissa. Hänen onnekseen muut tienkäyttäjät pysähtyivät auttamaan.
– Ensimmäinen autoilija joka pysähtyi, soitti hätäkeskukseen. Itse en löytänyt puhelinta, se oli tippunut törmäyksessä jonnekin jalkatilaan.
– Toisena tielle pysähtyi kolme miestä, jotka siirsivät hirven pois tieltä.
Maarit on keskustellut onnettomuudestaan muiden ihmisten kanssa. Keskusteluissa on noussut esille se, kuinka lähellä hengenlähtö oikeasti oli.
– Jos auto ei olisi ollut niin hyvärakenteinen, olisi käynyt paljon pahemmin. Siinä mielessä oli onnea matkassa, että oli niin hyvä auto alla, Maarit sanoo.
Viime vuonna lähes 2 000 hirvikolaria
Viime vuonna Suomessa sattui yhteensä 1 956 hirvikolaria. Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä, jolloin hirvet liikkuvat aktiivisimmin.
Eniten hirvet ovat liikkeellä kiiman aikana syys-lokakuussa. Syyskuussa alkaa myös hirvien metsästyskausi, mikä saa hirvet liikkeelle.
Tähän aikaan myös hirvikolareita sattuu eniten: viime vuoden syyskuussa sattui peräti 290 hirvikolaria.
Toinen hirvien vilkkaan liikehdinnän aika ajoittuu touko-kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat ylivuotiset vasansa.
Lue myös: Autoilijat tarkkana – hirvikolareiden sesonkiaika käsillä
Onnettomuuksia sattuu koko maassa, mutta eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä ja vähiten pohjoisimmassa Lapissa. Valtaosa onnettomuuksista sattuu teillä, joissa nopeusrajoituksena on vähintään 80 kilometriä tunnissa.
Hirvionnettomuuksien määrä on laskenut vuoden 2001 huippuluvusta, jolloin sattui 3 048 hirvionnettomuutta. Onnettomuuksien määrän lasku johtuu etupäässä eläinkannan pienentämisestä viime vuosina.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä.
Varovaisuutta liikenteeseen
Maarit kertoi onnettomuudestaan ensin Facebookissa puskaradio-ryhmässä. Omista kokemuksistaan kertomalla Maarit toivoo, että ihmiset osaisivat olla varovaisempia liikenteessä.
– Ehdottomasti kehotan kaikkia varovaisuuteen. Itselläni ei ollut siinä tilanteessa mitään tehtävissä.
Hirven ilmestyminen tielle sattuu usein yllättäen. Autoilija voi havaita hirven vasta silloin kun on liian myöhäistä.
– Itsekin ajattelin aiemmin, että kyllä sellaisessa tilanteessa ehtisi jarruttamaan.
– Ei ehtisi, se tilanne oli ohi sekunnissa, Maarit sanoo.