Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin mukaan myös nuorista joka viides, eli 20 prosenttia haluaisi maaseudulle.
1950-luvulla maaseutuvaltainen Suomi alkoi kaupungistua ryminällä ja maaseutu hiljentyi vähitellen. Maaseuturomantiikka saattaa kuitenkin palata.
Maaseutubarometrin mukaan lähes 25 prosenttia kaupunkilaisista asuisi nykyistä maaseutumaisemmassa ympäristössä, jos se olisi mahdollista.
Sitran ennakointijohtaja Katri Vataja uskoo, että korona-aikana lisääntynyt etätyö tarjoaa ihmisille uusia asuinmahdollisuuksia.
– Viimeaikaisissa keskusteluissa ja signaaleissa näkyy kiinnostus monipaikkaisuuteen, Vataja kertoo.
Muuton esteenä usein työ
Työ rajoittaa monien maallemuuttoa. Helsingin keskustassa asuva Jarmo Paavola on viettänyt perheineen korona-ajan Virojoen pienessä maalaiskylässä, sillä tilan tuntu luo turvaa.
– Osa-aikainen muutto on aika lähellä totuutta. Koska työssäni pystyn kuitenkin käyttämään tätä välietappina liikkuessa Helsingin ja Itä-Suomen välillä, kun matkustelen, Paavola kertoo.
Etätyö mahdollistaisi ainakin osa-aikaisen maallemuuton. Kaupunkilaiset kuitenkin toivovat, että maalaiskunnat alentaisivat korkeaa veroprosenttiaan.
