Suomalaisten luottamus oman maakuntansa taloudellisen tilanteen kehitykseen on heikentynyt, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä.
Vastaajista 56 prosenttia uskoo maakuntansa taloudelliseen tilanteen kehittyvän huonompaan suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun edellisessä kyselyssä neljä vuotta aiemmin luku oli 46 prosenttia. Parempaan kehitykseen uskovien osuus on laskenut 17 prosenttiin 23 prosentista.
Myös työllisyystilannetta ja yritystoiminnan vireyttä koskevat arviot ovat siirtyneet pessimistiseen suuntaan. Sen sijaan aiempaa useampi uskoo koulutusmahdollisuuksien sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittymiseen.
Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitytti suomalaisten asenteita 23 eri elämänalueen kehitykseen. Kaikkein pessimistisimpiä suomalaiset olivat asumisen hinnan suhteen. Vastaajista kaksi kolmasosaa odottaa sen kehittyvän huonompaan suuntaan. Luku on edelliskyselyn tasolla.
Positiivisimpia ollaan energiatehokkuuden ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen suhteen. Niiden uskoo parantuvan lähes puolet vastaajista.
Kokonaisarvio tulevaisuudesta jakaantui tasan
Kokonaisuutena arvioiden näkemykset kotimaakunnan elinolojen kehityksestä jakaantuvat tasan. Noin 30 prosenttia uskoo elinolojen parantuvan, toiset 30 prosenttia pysyvän ennallaan ja seuraavat 30 prosenttia huonontuvan. Noin 10 prosenttia ei osannut ottaa väitteeseen kantaa.
Optimistisimpia tulevaisuuden suhteen ovat Pirkanmaan ja Keski-Pohjanmaan asukkaat, joiden näkemykset olivat myös kohentuneet eniten edelliskyselystä. Sen sijaan synkimmät näkymät ovat Etelä-Savossa ja Kainuussa, joissa oli tapahtunut myös eniten laskua.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi noin 4500 suomalaista marraskuussa 2020. Koko aineiston tasolla tutkimusten virhemarginaali on enintään 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaajat edustavat 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.