Luovaa asumista palvelutalossa

Opri ja Oleksi -dementiakodissa on hyvällä menestyksellä kokeiltu uusia menetelmiä arvokkaan elämän järjestämiseksi dementoituneelle ihmiselle. Siinä vaaditaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa eri osien on oltava tasapainossa keskenään, kertoo toiminnanjohtaja Taina Semi:

"Kun tavoitteena on elämänmakuinen arki, on muistettava sekä asumisen että lääketieteelliset näkökulmat. Asukkailta on kysytty, mikä on heidän mielestään kaunista ja tuottaa mielihyvää: usein ne ovat hyvin pieniä asioita, kuten tietynlainen kahvikuppi, kukallinen pussilakana tai menneisyydestä muistuttava esine tai huonekalu. Lääketieteellisestä näkökulmasta tilojen on oltava helposti hahmotettavia. Lattiassa ei saa olla liikkumista vaikeuttavia kuvioita, valo ja ilmavuus ovat tärkeitä."

Talo on rakennettu tukemaan yhteisöllisyyttä ja ehkäisemään passivoitumista. Tilat ovat reilusti avaria ja yhtenäisiä ja väliseiniä on pyritty välttämään, jotta seurustelupisteitä syntyisi luontevasti. Erityistä ruokailusalia ei ole, vaan kaikki yhteiset toiminnot tapahtuvat samoissa tiloissa. Yksityisyyttä ei silti ole kielletty, vaan jokaisella on oikeus halutessaan vetäytyä omaan huoneeseensa. Ne ovat kaikki hiukan erilaisia:

"Yksi huone sai värinsä aikoinaan siitä, kun eräs naisasukas näytti ruukkupuutarhassa tietynväristä orvokkia ja kertoi, että oli nuorena tyttönä aina halunnut sen värisen tanssileningin. Kun huoneen seinät sitten saivat sen värin, hän tuli todella onnelliseksi... siinäkin pystyttiin siis kytkemään oma elämänhistoria asumiseen."

Kulttuurituotteet mainitaan Oprin ja Oleksin yhteydessä - mutta mitä ihmettä ne oikein ovat?

"Ne voivat olla monenlaisia juttuja", Semi hymyilee. "Vanhat huonekalut voivat olla kulttuurituotteita, tai sellainen voi olla vaikkapa vanha putkiradio, josta ennen vabnhaan kuunneltiin joka sunnuntaiaamu kello kymmenen jumalanpalvelus. Mutta niitä voivat olla myös tärkeät sanonnat ja sananparret omasta menneisyydestä, lorut ja sananlaskut."

Hoitajien vetämissä virikeryhmissä ideoitiin "salainen puutarha". Siitä rakentui asukkaiden ideoiden mukaisesti maalaistalon pihapiiri ja sinne peltomaisema, vanerista tehdyt lehmä, vasikka, kukko ja kana - jotka on siirretty talven ajaksi varastoon - ja siihen kuuluvat myös punamullalla maalattu julkisivu sekä ikkuna pitsiverhoineen ja pelakuineen.

"Kaikki rakentuu asukkaiden muisteloista. Varsinkin vanerieläimet ovat kirvoittaneet paljon tarinoita. Ne myös kirjataan täällä muistiin: niistä voidaan tehdä draama- tai tanssiesityksiä."

Kodissa onkin aina menossa ainakin yksi taideprojekti kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden tai teatterin alalta. Semin mukaan tästä pyritään kehittämään taloon pysyvä malli:

"Tietysti se tekee elämisen makuisen arjen, mutta kyllä tarkoitus on myös selvästi kuntouttava. Sillä pyritään vaikuttamaan kognitiivisiin taitoihin - oppimiseen, muistamiseen ja puheen tuottamiseen.

JKA 16.12.2005