Suomen Luonnonsuojeluliitto kummeksuu teollisuuden hinkua lailla suojellun vesivoiman rakentamiseen. Esimerkiksi Vuotoksen ja Kollajan rakentamisen haitat on moneen kertaan todettu ylivoimaisesti hyötyjä suuremmiksi, liiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen sanoi toimittajille.
Altaita ei voi perustella ainakaan ilmastonsuojelun tarpeilla, koska niiden pohjaan mätänevä kasvillisuus vapauttaisi ilmaan mittavat metaanipäästöt. Myös energiataloudellinen hyöty olisi vähäinen.
Kurosen mielestä nyt käydyssä keskustelussa yritetään hakea kanavaa, jossa poliittisilla päätöksillä voitaisiin manipuloida lainmukaista päätöksentekoa. Hän katsoo, että esimerkiksi Kollajan suojana olevaa koskiensuojelulakia ei voi purkaa vain yhden kosken osalta, vaan sen vieminen eduskunnan käsittelyyn johtaisi koko suojelun uuteen tarkasteluun.
- Joka koskesta pitäisi sitten tapella erikseen, Kuronen sanoi.
Luonnonsuojelijat ovat hänen mukaansa tarvittaessa valmiita peräämään lainvoimaisten suojelupäätösten pitävyyttä "Brysselistä asti".
Rakentaminen vain teollisuuden etu
Luonnonsuojeluliiton mielestä suojeltujen vesistöjen rakentaminen palvelisi vain energiateollisuuden etuja, joiden ajajaksi myös työ- ja elinkeinoministeriö on valjastettu.
- Teollisuuden intressissä on lisätä Suomen sähkönkulutusta ja pitää yllä kulutushuippuja, joiden aikana se saa sähköstä kovimman hinnan. Tästä syystä pienetkin tehon lisäykset halutaan käyttöön, Kuronen huomautti.
Luonnonsuojeluliiton tarjoama vaihtoehto olisi leikata kulutushuippuja ajoittamalla sähkön kulutusta tasaisemmin. Siihen myös kuluttajat voisivat vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Vuotoksen ja Kollajan altaita on perusteltu myös tulvasuojelun tarpeilla. Luonnonsuojeluliiton mielestä siihen löytyy muitakin keinoja.
- Jos Pohjanmaan jokivarsien ojitetut suot ennallistettaisiin, ne imisivät vettä kuin sieni. Myös maankäytöllä ja kaavoituksella voi ehkäistä tulvavahinkoja, Kuronen huomautti.
Luonnonsuojeluliiton mielestä hallitusohjelman tavoittelema vesivoiman lisäys saavutetaan jo uusimalla nykyisten vesivoimaloiden koneita, mistä Energiateollisuuden oman selvityksen mukaan irtoaa noin 260 megawatin lisätehot.
Lisäksi liitossa selvitetään, voisiko lisärakentamista harkita niissä Pohjanmaan joissa, joissa aiemman rakentamisen jälkiä ei enää olennaisesti voi pahentaa.
(MTV3-STT)