Lisää alueita Venäjän siipien alle? Tutkija: Ei järkeä Venäjälle eikä naapurimaille

– Venäjä selvitti juuri ennen Ukrainan kriisiä viimeiset ongelmansa länsirajoiltaan, kun se sai vihdoin solmittua rajasopimuksen Viron kanssa, Kangaspuro kertoo.

Sopimusta oli alettu valmistella jo Viron vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeen. Maiden kokonaispinta-ala pysyi ennallaan, mutta Viro sai sopimuksessa muun muassa niin kutsutun Saatsen saappaan ja siivun Peipsijärveä.

– Kaikkien Baltian maiden kanssa käytiin rajaneuvotteluja kiistanalaisista alueista. Pikemminkin voi sanoa, että jos Venäjällä olisi ollut jokin suuri suunnitelma vanhan imperiumin ja Neuvostoliiton palauttamisesta, ja että sitä olisi rakennettu jo vuosia, niin kuin jotkut ovat väittäneet, niin eihän tässä ole mitään järkeä, että he olisivat poistaneet vipuvarren Viron suuntaan, luoda painetta ja aiheuttaa kriisin, Kangaspuro hämmästelee.

Euraasian unioni – ei Naton tai EU:n vastine

Kangaspuron mukaan Venäjän kaavailuissa on laaja tulliliitto, vapaakauppa-alue Euraasian unioni, jonka perustamista Ukrainan tapahtumat ovat viivästyttäneet.

– Euraasian unionin motivaationa on, että siinä olisi mukana Venäjä maailman 8. suurimpana taloutena ja sitten joukko muita maita, joilla ei ole näköpiirissäkään EU:n jäsenyys. Niillä mailla on vanhastaan jo Neuvostoliiton ajoilta periytyvä ja tiivis taloudellinen yhteistyö, Kangaspuro kertoo.

Kyse ei olisi suoranaisesti Euroopan unionin vastineesta eikä uudesta ”Varsovan liitosta”.

– Se on rinnastettavissa Euroopan unionia edeltävään vaiheeseen, Euroopan yhteisöjen toimintaan. EU:ssa on menty pitkälle myös poliittisessa integraatiossa. Jos sitä ei laiteta vastakkainasettelun ja kylmän sodan kehykseen, niin se on pelkästään järkevä liike, Kangaspuro jatkaa.

Hänen mukaansa se voisi auttaa heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevia maita liittymään osaksi eurooppalaista ja maailmanlaajuista talousjärjestelmään.

– Ilman sitä voisimme saada Euroopan unionissa niskaamme lisää sellaisia kriisipesäkkeitä kuten Kreikka ja vaikkapa Ukraina, joita pitää auttaa jaloilleen.

Uutta Varsovan liittoa Kangaspuro ei pidä missään määrin tervetulleena.

– Täytyy toivoa, että pääsemme keskusteluun sotilaallisista kysymyksistä, ettei Venäjä lähde rakentamaan Kiinan ja lähipiirinsä kanssa vaihtoehtoista sotilasliittoa Natolle.

Köyhien tasavaltojen liittyminen vain taakka

Ainoana poikkeuksena Venäjään liittymistä hinkumista Kangaspuro nostaa Moldovalle kuuluvan Transnistrian, jonka parlamentti päättänyt tiedustella mahdollisuutta liittyä Venäjään Krimin esimerkin mukaisesti.

– Transnistria kuuluu näihin jäätyneisiin konflikteihin; kyseessä on entinen venäläinen teollisuusalue, jossa on myös venäläisiä joukkoja.

Köyhät Keski-Aasian tasavallat olisivat Kangaspuron mukaan lähinnä taakka, jos ne liittyisivät Venäjään.

– Nimenomaan tällä logiikalla Venäjällä ajatellaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja perestroikan aikana venäläiset olivat sitä mieltä, että keskusvallan budjetista vain ruokitaan näitä köyhempiä keskiaasialaisia alueita, ja sieltä ei tule mitään takaisin. Vähän samanlainen keskustelu kuin Pohjois-Dagestanin ja Tshetsenian suhteen.

Myös ero Krimiin on selvä.

– Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Keski-Aasian tasavalloista muutti takaisin Venäjälle valtava määrä venäläisväestöä. Ei puhuta lainkaan samasta tilanteesta kuin Krimillä, jossa venäläisten osuus oli 56 prosenttia.

Kangaspuron mukaan Keski-Aasian valtioiden johto on pitänyt kiinni Neuvostoliiton aikaisesta ”Nomenklatuurasta”, eli siitä, että valta ja luonnonvarat ovat keskittyneet harvoille.

– Kaasu kulkee ainoastaan Venäjän valtioenemmistöisen Gazpromin putkia pitkin maailman markkinoille. Mitään muuta vaihtoehtoista kuljetustietä ei ole. Maiden koko talous siirtotyöläisten lähettämisen lisäksi perustuu tälle, ja sikäli niiden ainoa vaihtoehto on tehdä kaasudiilit Venäjän kanssa ja pitää hyvät välit, Kangaspuro toteaa.