Liisan ja Pekan sääkoulu, osa 15: Miksi kevät ja alkukesä ovat sumuisia rannikolla?

Sumua Helsingissä aamulla 10. huhtikuuta 2016. Kuva: Sirkka Sinkkonen
Sirkka Sinkkonen

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Karita Kontula-Sokka

    karita.kontula-sokka(at)mtv.fi

    Sääkoulun jaksossa MTV Uutisten meteorologi Pekka Pouta pohtii, miksi keväällä ja alkukesästä sumua on yleensä merellä ja rannikolla, mutta harvemmin maalla.

    Sumuja on monenlaisia. Niin sanottu säteilysumu syntyy ilman jäähtyessä paikallaan. Sumuja syntyy myös kahden erilaisen ilmamassan sekoittuessa ja advektio- eli kulkeutumissumuna.

    – Sakeimmat ja laajimmat sumut ovat näitä kulkeutumissumuja. Keväällä ja alkukesästä niitä esiintyy varsinkin merellä ja rannikoilla. Tätä tapahtuu niin kauan kuin meri on selvästi ilmaa kylmempää. Esimerkiksi vapun tienoilla Helsingin keskustassa on monesti sumuisen kosteaa ja koleaa, mutta sisämaassa Vantaalla voi olla jo aurinkoista ja lämmintä, toteaa Pekka Pouta.

    Suuri osa sumuista on näiden kolmen ilmiön sekoituksia.

    – Selvimmät ja yleisimmät tapaukset ovat syksyinen säteilysumu ja laajat kulkeutumissumut.


    Katso ylhäältä videolta MTV Uutisten meteorologien Liisa Rintaniemen ja Pekka Poudan sääkoulun viidestoista osa. Aiemmat sääkoulun jaksot löydät täältä.

    Sääkoulun kuvaus ja editointi: Ville Ristolainen

    Toimittajat: Karita Kontula-Sokka ja Pertti Nyberg

    Huom! Hiilihappojäätä ei saa käsitellä ilman suojakäsineitä. Suora ihokosketus voi aiheuttaa vaikeita paleltumisvammoja. Hiilihappojäätä ei saa käyttää kellareissa tai ahtaissa tuulettamattomissa tiloissa. Jos hiilidioksidin määrä huoneilmassa kasvaa suureksi, voi syntyä hapenpuutetta ja tukehtumisvaara, sillä hiilidioksidi syrjäyttää happea. Hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa, siksi sen pitoisuudet ovat suurimmat kaikkein alimmissa paikoissa. Lähde: Espoon Kaasumestarit

    Lue lisää aiheesta:
    Sääkoulu Kotimaa

     

    Uusimmat

    •