Mainos

Levottomuudet uhkaavat Indonesiaa

Presidentti Suharton eroaminen virastaan ei suinkaan lopettanut tyytymättömyyttä Indonesiassa, sillä joukkomielenosoitusten jatko leijuu uhkaavana tulevaisuudessa, arvioivat asiantuntijat tänään. Indonesian talouden vajotessa yhä syvemmälle lamaan kasvava työttömyys, kohoavat hinnat ja paheneva köyhyys saattavat laukaista uuden väkivalta- ja mellakka-aallon.

Toukokuun mellakoissa satoja kauppoja ja rakennuksia poltettiin ja eräät osat pääkaupungista Jakartasta muuttuivat lähes taistelutantereeksi mellakoitsijoiden ja poliisin ottaessa verisesti yhteen. Väkivaltaisuuksissa sai surmansa yli tuhat ihmistä ja presidentti Suharto erosi.

Indonesian tilastokeskus ennakoi talouden supistuvan tänä vuonna yli 10 prosenttia ja inflaation nousevan lähes 85 prosenttiin. Työvoimaministeriö odottaa työttömyyden kasvavan tänä vuonna yli 17 prosenttiin, eli runsaaseen 15 miljoonaan henkeen. Jakartassa toimivan Strategian ja kansainvälisten asioiden tutkimuslaitoksen ekonomistin Marie Pangestun mukaan vuoden lopulla Indonesian 200-miljoonaisesta väestöstä 58 miljoonaa elää köyhyysrajan alla. Ennen talouskriisin alkua heitä oli 22,5 miljoonaa.

Tulot alas, hinnat ylös

Samaan aikaan kun köyhien tulot pienenevät, peruselintarvikkeiden hinnat kasvavat. Vaikea kuivuus on heikentänyt tämän vuoden riisisatoa, kun taas tuontielintarvikkeiden hinnat ovat räjähtäneet Indonesian valuutan arvon romahdettua. Tilannetta on vaikeuttanut myös se, että tuhannet indonesiankiinalaiset ovat paenneet väkivaltaisuuksia. Kiinalaiset muodostavat Indonesiassa niin kuin muuallakin Kaakkois-Aasiassa suurimman kauppiasryhmän.

Ruokamellakoita syntyi ympäri Indonesiaa helmi-maaliskuussa, kun talouskriisi alkoi vaikuttaa. Levottomuudet levisivät Jakartaan huhti-toukokuussa, ja presidentti Suharto nöyrtyi painostuksen alla ja erosi 21. toukokuuta. Uuden presidentin Habibien tehtävänä onkin nyt ylläpitää järjestystä aiempaa vaikeamman yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen vallitessa. Useat asiantuntijat epäilevät vahvasti hänen kykeään selviytyä tehtävästä.

Markkinat eivät usko Habibieen

Indonesia lupasi Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle poistavansa lokakuuhun mennessä peruselintarvikkeiden tuet. Osa kevään mellakoista syntyi polttoainetuen poistamisesta, eikä Indonesian hallituksen uskota luopuvan tukijärjestelmästä kovin halukkaasti.

Toisaalta hallitus voi myös havaita, että hintojen pitäminen keinotekoisesti alhaalla maksaa sille liikaa. Ja jos levottomuuksia puhkeaa, asevoimat saattavat olla kykenemättömiä tai jopa haluttomia tukemaan Habibieta.

Finanssimarkkinat ovat osoittaneet hyvin vähän uskoa Habibien mahdollisuuksiin selvitä Indonesian johdossa. Maan valuutta, rupiah, ei ole toipunut arvon romahtamisesta, eivätkä pörssikurssitkaan ole nousseet siitä alhaisesta tasostaan, johon ne laskivat toukokuun mellakoiden aikana. Asiantuntijoiden mukaan markkinat ovat lamaantuneet uusien väkivaltaisuuksien pelosta.
(STT-Reuters)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.