Lentohäpeä ei näy tilastoissa: suomalaiset lentävät entistä enemmän

Samaan aikaan Ruotsissa Swedavian matkustajamäärät ovat olleet koko alkuvuoden ajan selvässä laskussa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät hipoivat viime vuonna 21:tä miljoonaa, ja tämän vuoden toukokuuhun mennessä matkustajia oli ollut jo 8,6 miljoonaa. Kesäkuun tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta Hanssonin mukaan luvut ovat linjassa alkuvuoden tilastojen kanssa. Ihmiset tulevat siis jälleen tänä vuonna lentämään enemmän kuin aiemmin, ja Helsinki-Vantaa tekee uuden matkustajaennätyksensä.

Lentämisen suosio on tasaisessa kasvussa

Lentoliikenteen kasvu on ollut Suomessa tasaista vuodesta toiseen. Vuosittainen matkustajamäärän kasvu on kokonaisuudessaan ollut viiden prosentin luokkaa, kun kotimaan ja kansainväliset lennot lasketaan yhteen. Kahtena viime vuotena kasvu on kuitenkin ollut erityisen suurta, kymmenen prosentin luokkaa.

Hanssonin mukaan vuodet 2017 ja 2018 olivat Finavialle vahvaa kasvua. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteetin nosto, suuremmat lentokoneet sekä uudet matkakohteet. Myös hyvällä taloustilanteella on ollut merkitystä.

Kotimaan lentojen matkustajamäärissä on ollut alkuvuoden aikana pientä laskua. Hanssonin mukaan muutos kotimaan liikenteessä ei ole kuitenkaan suuri – vaikka tänä vuonna matkamäärissä on prosentuaalista laskua, on kasvu kotimaanmatkoissa ollut kohtuullista.

–  Jos katsoo pitkää trendiä noin kymmenen vuoden ajalta, kotimaan liikenne on ollut tasaista, Hansson sanoo.

Junat ja bussit houkuttelevat aiempaa enemmän

Suomalaiset tekevät myös yhä enemmän kaukoliikenteen juna- ja linja-automatkoja. VR:n matkamäärät ovat kasvaneet lähes miljoonalla matkalla vuosittain vuodesta 2016 asti. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tietojen perusteella linja-automatkojen määrä on kasvanut runsaasti: vuonna 2017 bussilla tehtiin lähes kolme miljoonaa kotimaanmatkaa enemmän kuin vuonna 2015.

VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä kertoo junamatkustamisen kiihtyneen vuonna 2016, kun VR pudotti lippujen hintoja. Kasvu on jatkunut tähän päivään asti: alkuvuoden aikana kaukoliikenteen matkamäärät ovat kasvaneet kuusi prosenttia verrattuna viime vuoteen. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvu oli viisi prosenttia.

Sipilä sanoo, että kasvu on ollut monen tekijän summa. Ilmastonmuutoskeskustelulla on ollut oma vaikutuksensa, minkä lisäksi VR on ottanut käyttöön uutta kalustoa, lisännyt asiakaspaikkoja sekä nopeuttanut matka-aikoja.

–  Helsingistä Ouluun pääsee parhaimmillaan alle 5,5 tunnin. Jos sitä vertaa lentoliikenteeseen, se on kilpailukykyinen aika, Sipilä sanoo.

Kansainvälinen junaliikenne on yhtä lailla nousussa. Suomen ja Venäjän väliset matkat ovat lisääntyneet 20 prosenttia edellisvuodesta. Interrail-matkustamisen suosio on noussut alkuvuoden aikana yli kymmenellä prosentilla. Erityisesti on lisääntynyt aikuisten ja senioreiden Interrail-matkustaminen.

VR:n kautta ei voi ostaa yksittäisiä junalippuja ulkomaille, joten yksittäisten kansainvälisten junamatkojen suosiota ei pysty arvioimaan.