Lastenpsykiatriaan valtion rahaa

Lapsi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) joutuu tekemään uuden hakemuksen, koska sen erikoissairaanhoitoon painottuva hakemus ei kelvannut rahanjakajille. Jakamatta jääneestä 20 miljoonasta markasta on varattu HUS:n avustukseen korkeintaan noin 18 miljoonaa markkaa. Tästä summasta mahdollisesti käyttämättä jäävä osa menee uuteen hakuun kaikkien sairaanhoitopiirien kesken. Jäljelle jäävä kaksi miljoonaa markkaa on tarkoitus jakaa uudella hakukierroksella 10:lle hyvän hakemuksen tehneelle piirille.

Rahat jaettiin pääasiassa sen mukaan, kuinka paljon sairaanhoitopiirissä asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Saatuun rahamäärään vaikutti mm. myös se, aiottiinko rahoja käyttää erikoissairaanhoitoon vai kuntien palvelujen kehittämiseen. Lisäksi arvioitiin mm. sitä, miten sairaanhoitopiirissä aiotaan kehittää uusia toimintatapoja, purkaa hoitojonoja sekä kohentaa pitkäjänteisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä.

Starttirahaa vai jatkuvaa tukea?

Rahat jakanut ministeriö odottaa, että kunnat jatkavat valtionavustuksella aloittamiaan hankkeita myös tulevina vuosina omilla rahoillaan. Näin avustus olisi ikään kuin starttirahaa. Lastenpsykiatrien keskuudessa on kuitenkin toisenlaisia toiveita. Lastenpsykiatrian professorit Fredrik Almqvist Helsingin yliopistosta ja Irma Moilanen Oulun yliopistosta pitävät valtion tuen jatkuvuutta välttämättömänä.

Kun nyt on käytössä 70 miljoonaa puoleksi vuodeksi, pitäisi ensi vuoden budjettiin varata 140 miljoonaa koko vuoden tarvetta varten, katsovat alan asiantuntijat. Peruspalveluministeri Eva Biaudet ymmärtää hyvin, että lisärahoitusta tarvittaisiin tulevinakin vuosina, mutta ensi vuoden budjettiraameista ei sellaista löydy.

Ministeriö aikoi ensin jakaa joillekin hyvän hakemuksen tehneille sairaanhoitopiireille rahaa jopa enemmän, kuin ne olivat uskaltaneet lapsilukunsa perusteella edes hakea. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, joten pari miljoonaa markkaa jäi odottelemaan uusia hakemuksia. Hyviä hankkeita löytyi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien hakemuksissa.

Yhdeksän sairaanhoitopiiriä joutui tyytymään hakemaansa pienempään summaan. Usein syynä oli se, että hakemuksissa erikoissairaanhoidon tarpeet olivat korostuneet. Biaudet ei kiellä erikoissairaanhoidonkaan tarpeita, mutta niihin pitäisi löytyä rahaa muualta.

Lastenpsykiatreista yhä vajausta

Rahanjakajien suosiossa olivat ennaltaehkäisevät hankkeet, jotka toisivat säästöä tulevina vuosina. Koulutuspuolella suosittuja olivat varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen sekä perheneuvoloiden terapiakoulutus. Joissain hakemuksissa suunniteltiin myös etsivää toimintaa, jolla autettaisiin niitä syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät enää itse edes yritä hakea apua.

Sairaanhoitopiirien suunnitelmiin kuuluu kymmenien virkojen perustaminen, joista osa olisi pysyviä ja osa projektiluonteisia, sanoo neuvotteleva virkamies Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lastenpsykiatrien viroista ei kuitenkaan edes haaveilla, koska jo nykyisin yli kolmannes niistä on täyttämättä. Sen sijaan esimerkiksi Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hankkeisiin kuului lastenpsykiatrian koulutusvirkojen perustaminen, mikä tietäisi tulevaisuudessa helpotusta myös lastenpsykiatripulaan.
(STT)