Suomen isoimmat, satojentuhansien eurojen maataloustuet maksetaan tyypillisimmin Pohjanmaalle ja Lounais-Suomeen. Kun toissapäivänä julkiseksi tulleesta maaseutuelinkeinorekisteristä poimii viime vuoden sata suurinta kokonaistuen saajaa, yli puolet löytyy joko Pohjanmaan maakunnista, Varsinais-Suomesta tai Satakunnasta.
Pohjanmaalle osuu myös suurin tukikeskittymä: sadan listalla on kuusi vihannesviljelijää Närpiön tomaattipitäjästä. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Uudeltamaalta ja Itä-Uudeltamaalta yhteensä. Niistä ylsi joukkoon vain viisi viljelijää, Keski-Suomesta kokonaista yksi, sijalle 96.
Isoja pohjalaisia tuensaajia löytyy Närpiön seudun lisäksi niin Pohjois- kuin Etelä-Pohjanmaaltakin, muun muassa Nivalasta, Siikajoelta, Ilmajoelta ja Jalasjärveltä. Keski-Pohjanmaalle isoja potteja ei jaettu kuin kaksi, Kokkolaan ja Kälviälle.
Pohjois-Pohjanmaan tukiykkönen, nautatila Bullstop Kalajoelta, oli samalla koko maan ylivoimaisesti suurin yksityinen pelkkien viljelytukien kohde. Bullstop sai tukea yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa, josta 1,18 miljoonaa tilanpitoon ja loput investointeihin.
Tätä enemmän viljelytukea keräsi vain valtion omistama Jokioisten kartano Hämeessä. Sen sijaan yhteenlaskettujen maataloustukien ykkönen, turkulainen Huiskulan puutarha, sai 1,2 miljoonan euron potistaan noin puolet investointeihin.
Kiuruvesi ja Tornio erottuvat
Vaikka Länsi-Suomi jyllää listalla, seitsemänneksi ja kahdeksanneksi suurimmat kokonaistuet menivät Pohjois-Savoon Siilinjärvelle ja Kiuruvedelle. Sadan listalle mahtuu kaksi muutakin kiuruvetistä viljelijää. Kiuruvedellä tämä ei liene yllätys, kun kunnan tietojen mukaan siellä asustaa nautoja kaksi kertaa niin paljon kuin ihmisiä. Maitoa ja naudanlihaa tuotetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa.
Yksittäisistä kunnista erottuu Närpiön ja Kiuruveden ohessa lappilainen Tornio. Sieltäkin nousi viime vuonna sadan suuren tuensaajan joukkoon kolme karja- ja maitotilaa.
Maakunnista näkyy myös Pirkanmaa, josta sadan joukkoon kipuaa kahdeksan tilaa: kaksi Kangasalta ja kaksi Parkanosta, loput Ikaalisista, Urjalasta, Pälkäneeltä ja Vilppulasta.
Sata suurinta tuensaajaa saivat kukin maatalouden viljely- ja rahoitustukia yhteensä vähintään 314 000 euroa.
Närpiö on Suomen kasvihuone
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sijaitseva Närpiö tuottaa noin 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Maaseutusihteeri Dan Kjällbergin mukaan paikkakunnan suurimmat maataloustuen saajat ovat todennäköisesti saaneet tukea kasvihuonerakentamiseen.
- Pelkkä pinta-alatuki ei voi olla niin iso. En ole vielä perehtynyt asiaan tarkasti, olen itse ollut viikonloppuna peltotöissä, sanoo Kjällberg.
Närpiössä on noin 400 kasvihuoneviljelykseen keskittyvää tilaa. Viljatilojakin on, mutta ne eivät Kjällbergin mukaan ole kovin suuria.
Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä myös pakkaus-, kuljetus- ja myyntiyrityksiä. Näin laskien kasvihuonealan arvioidaan työllistävän kaikkiaan 1200 Närpiön noin 9500 asukkaasta.
(MTV3-STT)